• Seminar: Governing Future Cities 21.2.2019

    13 joulu 2018
    Iina Sankala

    How do complex cities work as arenas of governance, civic engagement and planning?  

    Join us to discuss some of the most urgent issues in urbanizing society. BEMINE research project together with Faculty of Management and Business at Tampere University organizes an afternoon seminar Governing Future Cities. We look forward to a vivid exchange of ideas from strategic research projects Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning (BEMINE), Dwellers in Agile Cities (DAC) and Urbanization, Mobilities and Immigration (URMI).

    Keynote by urban planning theorist, prof. (em.) Robert A. Beauregard based on his recent books “Cities in the Urban Age” and “Planning Matter: Acting with Things”.

    Date: Thursday, 21 February 2019
    Time: 12:00-16:00
    Venue: Werstas auditorium (The Finnish Labour Museum), Väinö Linnan aukio 8, Tampere

    Registration: Register HERE by 12th February. The event is open for all, but please notice that the number of seats is limited.

    The seminar will be held in English.


    12:00 Welcoming words
    12:05 Keynote: Cities in the urban age, Robert A. Beauregard, Columbia University
    12:50 Reflections: Organized complexity in city governance, Ilari Karppi, Tampere University, BEMINE
    13:10 Hybrid governance in urbanising society, Jarmo Vakkuri, Tampere University, BEMINE, HYPER
    13:30 Coffee break
    14:00 TBA
    14:20 A missing citizen? Issue-based participation in city-regional planning, Jouni Häkli & Kirsi Pauliina Kallio, Tampere University, BEMINE
    14:40 Context matters in cities: Why scaling up is so hard to accomplish? Helena Leino & Markus Laine, Tampere University, DAC 
    15:00 TBA, Panu Lehtovuori, Tampere University, URMI
    15:20 Strategic urban research for the future?, Raine Mäntysalo, Aalto University, BEMINE consortium leader
    15:40 Discussion

    If you have any questions, please contact the organisers: iina.sankala@tuni.fikaisu.sahamies@tuni.fi, ilari.karppi@tuni.fi, jarmo.vakkuri@tuni.fi


    Continue Reading
  • Beyond the urban? Planet-izens of the metro-village

    22 marras 2018
    Iina Sankala

    In this blog series, we catch a glimpse of the BEMINE scenario work led by Joe Ravetz from the University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy. With Integrated Envisions we aim at new insights which are beyond current trends or the results of any one study or field. These short stories are formed from the ‘baseline envisions’ developed by knowledge-mapping and co-design. This came from the creative ideas of the BEMINE partners, in workshops from 2017-2018, to explore newly emerging futures.

    New forms of urban and rural living are emerging, from both local and global forces. The new peri-urban and peri-rural settlement patterns are challenging for conventional spatial planning. The urban agenda is about spatial eco-zones, hubs and policy-centric patterns. Urban-rural ‘metro-villages’ are all around: cities which green up their local neighbourhoods: or rural towns or villages which are now for high-end metropolitans. Old structures are pushed aside by new divisions of growth and decline, high or low value, local or global, insiders or outsiders.

    Meanwhile the new generation of ‘planet-izens’, with flexible local-global lifestyles and work-styles show a new kind of relational city. Whether people follow jobs, or jobs follow people, many people follow communities family structures. While modern urban development often builds ‘non-places’ (malls, airports, fast food etc), many search for places with more personal meaning. The result of rapid urbanization and regional growth or in some cases decline is not just a simple technical change, but changes in people’s life patterns and family systems.

    This is likely to bring new directions for the future. One is the tech-enabled globalized multi-locality of new work and life combinations, with a new kind of peri-urban. Another direction is towards  nature-enabled, localized, semi-rural communities which keep their links to the past, while serving the logic of the future: a new kind of peri-rural. To respond to these new patterns, it seems local government and spatial planning may need to re-invent itself.

    What is the dynamic? Workers and citizens make individual choices on location and lifestyle. There are new models of citizenship and participation that are combinations of social norms and expectations, political mandate and outcomes and cultural mindsets and ideologies. Financiers and entrepreneurs are active in property and development. Infrastructure providers deal with demands for new kinds of systems. Policy makers and spatial planners have to manage a rather different kind of urban-rural pattern.

    What are the challenges? New forms of settlement, spatial economies and communities raise new challenges for spatial planning and public services. The new patterns may cut right across the policy objectives of urban fabrics, and the management of density and infrastructure and services.

    Joe Ravetz, University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy

    Got interested? Come visit us at the open house poster session in the upcoming Urban Forum V 23.11.2018! These are also some of the most relevant topics in this Envision:

    Continue Reading
  • Beyond the technical? Function versus experience

    21 marras 2018
    Iina Sankala

    In this blog series, we catch a glimpse of the BEMINE scenario work led by Joe Ravetz from the University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy. With Integrated Envisions we aim at new insights which are beyond current trends or the results of any one study or field. These short stories are formed from the ‘baseline envisions’ developed by knowledge-mapping and co-design. This came from the creative ideas of the BEMINE partners, in workshops from 2017-2018, to explore newly emerging futures.

    Urban development and spatial planning is generally focused on direct tangible issues, such as numbers of houses, jobs, schools etc. And most of our policy is built on a fairly simple idea of problems and solutions – a technical style of knowledge and management that is suitable for a technical urban system. But many emerging trends cut across, leaving gaps in our knowledge and policy systems. All around there are tensions and contradictions between economic, social, political and technology forces, each pulling in different directions. While urban policy aims to provide functions and services, such as health education or housing, what if the people are more interested in experiences?

    If a school or college is also for entertainment, social networking, transport hub or business centre, we may need to shift to a more responsive, nuanced kind of knowledge, looking ‘beyond the technical’. Similar for public services, with growing pressure for continuous performance management, benchmarking and evaluation. In contrast, in health or education there are quite different pressures and opportunities for responsive operations, community co-production, platform skills and resources.

    For the MALPE system of collaborative agreements in urban planning, there is a need to share new kinds of knowledge between policymakers, experts, citizens, activists, NGOs and newly emerging networks. Much of this knowledge is beyond the technical, with deeper layers of cultural and ethical and psychological experience, in organizations, communities, networks. By default, cities could lose green areas, small towns could decline, large cities could sprawl, local neighbourhoods could gentrify, public services could be more expensive and less effective. On the positive side there are emerging ideas, from networked organizations, public service co-production, platform ‘wiki-nomics’, and ‘associative governance’.

    What is the dynamic? Cultural dynamics are at the root of change, in organizations, institutions or communities. Technical systems for management, benchmarking, evaluation etc, are also instrumental in organizing knowledge learning and exchange. Political and policy systems are involved as agents of change and/or resistance, with new models for participation, deliberation, co-production. Urban agendas focus on policy and management innovation, in multi-level and multi-sector governance.

    What are the challenges? Organizations and public services are under pressure to adapt and innovate, doing ‘more for less’ by co-production and partnership. But they are also tied up with smart technical monitoring and management and evaluation, which make it harder to adapt and innovate. Urban policy for spatial planning, as in the MALPE agreements, is expected to manage forces which are beyond its control, involving citizens beyond its boundaries.

    Joe Ravetz, University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy

    Got interested? Come visit us at the open house poster session in the upcoming Urban Forum V 23.11.2018! These are also some of the most relevant topics in this Envision:

    Continue Reading
  • Beyond mobility? Somewhere versus anywhere

    20 marras 2018
    Iina Sankala

    In this blog series, we catch a glimpse of the BEMINE scenario work led by Joe Ravetz from the University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy. With Integrated Envisions we aim at new insights which are beyond current trends or the results of any one study or field. These short stories are formed from the ‘baseline envisions’ developed by knowledge-mapping and co-design. This came from the creative ideas of the BEMINE partners, in workshops from 2017-2018, to explore newly emerging futures.

    There are powerful forces for globalization and networking, but also powerful reactions towards local economies and landscapes. It seems there is a human need for locality, local environments and local communities: and if these needs are not met they can break out in populist or nationalist movements, bringing social division and economic harm.

    The localism principle is supported by well-meaning policies and plans, and by expert advice from researchers. But there are tensions and contradictions between a local and a globalized economy: a ‘somewhere’ community versus a mobile ‘anywhere’ society, where the forces pushing outwards are more powerful than those pulling in. There are emerging global platform economies, advanced VR and robotics, high speed responsive travel systems, decentralized infrastructure, and diffused social and family structures. All these point towards a future of ad-hoc low-density urban sprawl, populated by transients and migrant workers.

    What is the dynamic? Environmental values and qualities bring the local into focus, but they are equally used to attract global mobile workers and residents. Economic forces push toward globalized markets and networks, but there are opposite pulls towards local economies and social enterprise. Political and policy systems try to respond, via multi-level governance and citizen participation, but the structures are not well suited to the problems. Tensions between locality and mobility define the urban agenda, which is on policy challenges for sustainable settlements. The urban development metabolism is seen as a processor of value-added, moving up the value hierarchy, towards globalized gravity fields for skilled labour and consumer markets.

    What are the challenges? Since there are new patterns of growth and decline, urban policy faces more than one ‘Nexus’ of tensions and dilemmas: There are tensions between migration and mobility, linking local jobs to local people, and the role of the multi-local educated, creative and globalized classes. Policy-makers have to deal with conflicting interests between greenspace and urban zone policy and the regional imbalances of skills and investment.

    Joe Ravetz, University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy

    Got interested? Come visit us at the open house poster session in the upcoming Urban Forum V 23.11.2018! These are also some of the most relevant topics in this Envision:

    Continue Reading
  • Beyond smart? Cities but not as we know them

    19 marras 2018
    Iina Sankala

    In this blog series, we catch a glimpse of the BEMINE scenario work led by Joe Ravetz from the University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy. With Integrated Envisions we aim at new insights which are beyond current trends or the results of any one study or field. These short stories are formed from the ‘baseline envisions’ developed by knowledge-mapping and co-design. This came from the creative ideas of the BEMINE partners, in workshops from 2017-2018, to explore newly emerging futures.

    It’s easy to walk around cities looking for buildings and spaces – but there’s also a sense that things are changing underneath. When a bus-stop is an internet café, or when a quiet rural village is a global urban hub, we have to rethink – what are cities or rural areas, what is their role, and for who?  Such questions are the start of the Integrated Envisions program of BEMINE. The Envisions aim to look beyond current knowledge, to map alternative futures, to generate new ideas in response, and then to plan the actions needed for positive outcomes. Each Envision contains four parts:

    • ‘Baselines’ – problems, challenges, and the underlying systems, in the present
    • Scenarios’ – forces of change, uncertainty, and alternatives in the future
    • ‘Synergies’ – opportunities, innovations and inter-connections, for the future
    • ‘Strategies’ – pathways and roadmaps for action which links the future to the present

    The Baselines here are the first stage of four in the synergistic process: they point towards the Scenarios, Synergies and Strategies. These are the preliminary Baseline Envisions, each suggesting a space ‘beyond’ that of present-day knowledge:

    • BEYOND SMART: cities but not as we know them: new urban systems are emerging, with the catalyst of digital technology, which change the structures of economy and society.
    • BEYOND MOBILITY: somewhere versus anywhere: there are powerful forces for globalization and networks, but also powerful reactions for local economies and landscapes.
    • BEYOND THE TECHNICAL: function versus experience: most urban policy aims to provide services, such as health, education or housing: but what if the people are more interested in ‘experiences’?
    • BEYOND THE URBAN: metro-village Planet-izens: new patterns of rural-urban living and working, lead towards new peri-urban / peri-rural settlement patterns, a challenge for spatial planning.

    (A general ‘practical guide’ is on http://manchester.ac.uk/synergistics – & early version of the online toolkit is on  http://manchester.ac.uk/synergistics/collaboratorium/bemine-finland/ )

    Beyond smart? Cities but not as we know them

    New urban models are emerging. They are accelerated by digital technology and spreading into all areas of economy and society and lifestyle. The ‘beyond smart’ post-digital city is changing all the known rules on economics, governance and urban policy. It is also inventing new rules on working and living. If the mission of the ‘smart city’ is basically to improve the existing urban system, the ‘beyond smart’ city looks towards a completely different kind of system.

    The implications for spatial development and urban governance are near impossible to predict. But it seems plausible that cities and towns could be much more fluid, as the boundaries between work, leisure, education and shopping are mixed up. New divisions and polarizations could emerge, by income, lifestyle, culture etc. Small towns and rural areas could also be more mixed, as previous home-work-service-lifestyle structures are changed.

    What is the dynamic? Technology forces the change via advanced robotics, artificial intelligence (AI), Internet of Things (IoT) and virtual reality (VR). Economic innovation revolves around platforms, portals, cloud working, blockchain and mobile apps. Social lifestyles, education and leisure each are adapting and innovating. Spatial flows, hubs and networks are in the core of new urban agendas.

    What are the challenges? Co-location of work and leisure is one face of a broader shift where the ‘beyond smart post-digital city’ is changing all the rules on economics, governance and urban planning. The creative classes are riding the change, clustering in the metropolitan centres, building global networks and mobilizing their educational advantage. Other classes may find other solutions, but there is a high risk of exclusion and obsolescence. Service models, public services and business models will all need to adapt and innovate. The text-book urban typology of ‘home, work, services’ may soon be obsolete, and urban policy will need to adapt and innovate.

    Joe Ravetz, University of Manchester, Centre for Urban Resilience & Energy

    Got interested? Come visit us at the open house poster session in the upcoming Urban Forum V 23.11.2018! These are also some of the most relevant topics in this Envision:

    Continue Reading
  • Kaupungistumisen käännekohdat -skenaarioraportin julkistustilaisuus 29.11.2018

    16 marras 2018
    Otto-Wille Koste

    Keskustelu kaupungistumisesta käy kuumana, eikä ihme. Onhan kyseessä kuitenkin globaali megatrendi, jonka vaikutukset näkyvät laajasti myös Suomessa. Kaupungistuminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan ihmisten tekoa. Uusi raportti Kaupungistumisen käännekohdat – skenaarioita Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039 valottaa mistä osista kaupungistuminen koostuu, ja kuinka kehityskulkuihin voi vaikuttaa. Kaupungistumiseen nimittäin voi ja pitää vaikuttaa.

    Skenaarioiden on tarkoitus tuoda uusia virikkeitä kaupungistumiskeskusteluun ja toimia ajattelun apuvälineinä. Skenaariot on laadittu hyödyntäen tuoreinta tutkimustietoa kaupungistumisesta, erityisesti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen hankkeiden, BEMINE:n ja URMI:n tuottamana. Skenaariot on laadittu yhteiskehittämisprosessina työpajoissa tutkijoiden sekä muiden sidosryhmien edustajien kanssa. Prosessista ja raportin kirjoittamisesta on vastannut Demos Helsinki.

    Tervetuloa raportin julkaisutilaisuuteen 29.11.2018 klo 16 alkaen Demos Helsingin toimistolle osoitteeseen Mechelininkatu 3d.

    Ilmoittaudu tilaisuuteen täältä.

    Tilaisuuden ohjelma
    16.00 Ovet aukeavat
    16.15 Kaupungistumisen ajurit ennen, nyt ja tulevaisuudessa, professori Panu Lehtovuori, Tampereen teknillinen yliopisto
    16.35 Kaupungistumisen käännekohdat – skenaarioita Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039
    17:00 Kommenttipuheenvuorot:
    Anni Sinnemäki, apulaispormestari, Helsingin kaupunki
    Janne I. Hukkinen, professori, Helsingin yliopisto
    Sami Pakarinen, pääekonomisti, Rakennusteollisuus
    Sebastian Nyström, strategiajohtaja, SOK

    Continue Reading
  • Miten raitiotie rakentaa kaupunkia? 3+ näkökulmaa

    5 loka 2018
    Iina Sankala

    Tulevilla Arkkitehtuurin tutkimuspäivillä (ATUT 2018) esitämme yksinkertaiselta kuulostavan väitteen: raitiotie rakentaa kaupunkia. Esittelemme tutkimustamme posterina, jossa pureudumme tällä hetkellä ajankohtaisen, Tampereelle rakennettavan raitiotien tapauksen kautta siihen, kuinka raitiotien kaltainen mittava infrahanke muuttaa kaupunkia niin fyysisesti kuin toiminnallisesti. Seuraavassa muutamia havaintojamme:

    1. Raitiotie on megaluokan infrahanke

    Tavalliselle tamperelaiselle raitiotien kokoluokka alkoi hahmottua viimeistään siinä vaiheessa, kun rakennustyömaat laittoivat keskustan uuteen uskoon. Kaupungilla kulkiessa raitiotien rakentamiselta ei voi välttyä juuri missään, sillä kuluva vuosi on järjestelmän rakentamisen vilkkain. Rakennustyömaat aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä niin kaupungin kaduilla kuin esimerkiksi joukkoliikenteessä.

    Joku voisi kysyä, miksi moista epäjärjestystä sitten halutaan aiheuttaa. Yhtäältä kyse on kaupunkien toiminnan peruslogiikasta: kaupunkisuunnittelussa tavoitteet kestävyydestä ja hyvinvointia tukevasta elinympäristöstä pyritään saavuttamaan erilaisilla yhdyskuntarakenteellisilla, siis fyysiseen ympäristöön kiinnittyvillä ratkaisuilla. Koska ympäröivät puitteet ohjaavat väistämättä tapaamme liikkua ja elää, ei ole merkityksetöntä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, millaisiksi yhä kasvavien ihmisjoukkojen asuttamat kaupungit rakentuvat. Väliaikainen hankaluus on siten hinta, joka on maksettava pidemmällä aikavälillä saavutettavista hyödyistä.

    Tampereen Ratikka on valmistuessaan merkittävä kulkumuoto, jonka ympärille kaupungin ja koko seudun joukkoliikennejärjestelmä kytkeytyy. Kyse on kuitenkin samanaikaisesti investoinnista kaupungin laajempaan kehitykseen. Voidaan puhua yleisemminkin investointivetoisesta kaupunkikehittämisestä, jolla osaltaan pyritään viestimään kaupungin dynaamisuudesta, kasvusta ja elinvoimaisuudesta. Näiden seikkojen vuoksi raitiotietä ei tule tarkastella yksin joukkoliikenteen perspektiivistä, vaan laajemmin.

    2. Raitiotie ohjaa kasvua ja kaupungistumista

    Useilla Suomen kaupunkiseuduilla on suunnitteilla, rakenteilla tai jo valmistunut infrastruktuuriltaan merkittäviä hankkeita, joissa on sisäänrakennettuna laajempia kaupunkikehitystavoitteita. Tehdään sitten kaupunkiraitiotiehankkeita (Raide-Jokeri), raskaampaa raideliikennettä (Länsimetro, Kehärata) tai yksittäisiä tiehankkeita (Tampereen rantatunneli), on ajatus liikennejärjestelmän kehittämisestä saanut rinnalleen myös muunlaisia tavoitteita esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja uusien kaupunginosien rakentamisesta.

    Infahankkeiden merkitystä korostaa niiden rakenteellisten elementtien ajallinen pysyvyys kaupunkitilassa: vaikutukset ympäröivään kaupunkiin ja sen toimintoihin ulottuvat vuosikymmenien ja -satojen päähän. Mittaluokkansa vuoksi nämä hankkeet myös suuntaavat kaupunkikehityksen fokusta. Tampereella raitiotien linjat luovat konkreettisen materiaalisen perustan kaupungin kasvun tuleville suunnille. Ne ohjaavat asuntorakentamista sekä monien perusinvestointien, kuten palvelujen ja niiden vaatimien kiinteistöjen sijoittumista (kuva 1). Myös kokonaan uutena kaupunginosana rakentuva Hiedanranta suunnitellaan alusta alkaen tiiviiksi ja käveltäväksi raitiotiekaupunginosaksi.

    Kuva 1. Tampereen raitiotie kytkee toisiinsa kaupunkikehittämisen eri elementtejä. Lähde: Tampereen kaupunki, 2016, s. 62; vrt. Karppi & Sankala, 2016.

    Kuva 1. Tampereen raitiotie kytkee toisiinsa kaupunkikehittämisen eri elementtejä. Lähde: Tampereen kaupunki, 2016, s. 62; vrt. Karppi & Sankala, 2016.

    3. Raitiotie on vaikutuksiltaan seudullinen

    Osana Tampereen kaupunkiseudun MALPE-työtä raitiotietä on jo suunniteltu jatkettavaksi yli kuntarajojen (ks. Tampereen kaupunkiseutu 2018). Kaupunkiseudun strategisessa suunnittelussa jatkolinjat ja niiden kautta muodostuva raitiotiejärjestelmä on osa kestävän kasvun tavoittelua.

    Jatkolinjat havainnollistavat hyvin muutoksen mittakaavan. Valmistuessaan raitiotie kytkisi seudun keskuksia ja monia muita merkittäviä kohteita toisiinsa tehokkaalla yhteydellä. Suunnitelmat luovat kuitenkin huomattavaa painetta tiivistävälle maakäytölle etenkin kehyskunnissa. Selvitysten mukaan tällä hetkellä vain Pirkkala vastaisi asukas- ja työpaikkamääriltään sekä yhdyskuntarakenteeltaan raitiotien vaatimia olosuhteita. Myös ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevat kaupan suuralueet tulisi uudistaa aiempaa kaupunkimaisemmiksi ja käveltäviksi keskittymiksi.

    Haastavan tilanteesta tekee kuitenkin se, että seudullisen ”raitiotiekaupungin” rakentaminen edellyttää eri suunnittelutasoilla tehtävän työn keskinäistä koordinointia sekä kiinteää ja pitkäjänteistä seudullista yhteistyötä – siis MALPE-työtä parhaimmillaan. Kuntien on muun muassa pystyttävä integroimaan maakäyttöään sekä sovittamaan raidelinjausten maankäytölliset varaukset hyvissä ajoin muihin kehittämistoimiin.

    + Miten muutos voidaan hyödyntää täysimääräisesti?

    Kaupunkikehittämisen megahankkeet tulevat väistämättä osaksi monimutkaisia ja monitahoisia päätöksentekoprosesseja, joissa on läsnä eri toimijoita erilaisine intresseineen. Jotta raitiotiellä olisi potentiaalia toimia myös strategisena yhdyskuntakehittämisen välineenä, päätöksenteossa ja sitä pohjustavassa suunnittelussa tulisi huomioida seuraavia asioita:


    • on tunnistettava sitoutumisen mittaluokka ja aikajänne
    • tulisi miettiä laajasti päätöksen vaikutuksia sekä mahdollisia jännitteitä
    • tarvitaan monipuolista poliittista keskustelua liikenneraamin ulkopuolelta


    • tulee pyrkiä eri mittakaavatasojen ja aikajänteiden yhteensovittamiseen
    • edellytetään kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa erillisten”hankesalkkujen” hallinnan sijaan
    • laajempien kaupunkikehitysvaikutusten saavuttaminen edellyttää hankkeiden huolellista kytkemistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja sen toimintoihin

    Viime kädessä kyse on valinnoista sen suhteen, millaista kaupunkia tuleville sukupolville halutaan rakentaa. Tamperekin tulee olemaan kovin erilainen kaupunki vuonna 2040 kuin vuonna 2018.

    Iina Sankala, Ilari Karppi & Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto

     Raitiotie rakentaa kaupunkia: megaluokan infrahankkeet kaupunkikehittämisessä -esitys Arkkitehtuurin tutkimuspäivien (10th Architectural Research Symposium in Finland 2018: Global North – Global Challenges and Local Responses in Contemporary Architecture) posterisessiossa. Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan!


    Lue myös aiemmat blogit maankäytön ja liikenteen integroinnista suunnittelussa:

    Continue Reading
  • Näkemystä kaupunkiseutujen tulevaisuudesta rakennetaan yhdessä sidosryhmien kanssa

    27 syys 2018
    Otto-Wille Koste

    Tiivis sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa strategista tutkimusta, joka käsittelee laajoja yhteiskunnallisia haasteita monialaisesti ja tuottaa niihin ratkaisuja. On selvää, että monimutkaisista ilmiöistä on haastavaa tuottaa toimintasuosituksia pelkästään tutkimuksen keinoin. Vaikuttavuus edellyttääkin uudenlaista tiedontuotantoa ja yhteiskehittämistä. BEMINE-hankkeessa sidosryhmät ja tiedon hyödyntäjät ovat päässeet mukaan tutkimuksen yhteiskehittämiseen aivan hankkeen alusta lähtien.

    Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden maksimoimiseksi on myös tärkeää, että tutkimus liittyy vireillä oleviin muutosprosesseihin ja antaa niihin panoksensa. BEMINEn tutkimuskysymysten kannalta keskeisimpiä hallinnon uudistuksia ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus sekä maakunta- ja sote-uudistukset. MRL-uudistuksen olennaisena osana on uuden strategisen seudullisen suunnittelutason luominen ja tutkiminen, mitkä ovat myös BEMINE-tutkimuksen keskiössä.

    BEMINEn tärkein sidosryhmätyön muoto ovat Urban Forum -yhteiskehittämisseminaarit, joissa on käsitelty seudullisuuteen liittyviä kysmyksiä monipuolisesti. Foorumeiden kautta suunnittelijat, virkamiehet ja muut sidosryhmät ovat päässeet antamaan panoksensa tutkimukseen ja sitä kautta myös MRL-työhön. Seuraavassa Urban Forumissa marraskuussa, hankkeiden tutkijat esittelevät tutkimustulostensa pohjalta muotoiltuja politiikkasuosituksia, joita osallistujat pääsevät kommentoimaan. Sitä ennen on kuitenkin hyvä kerrata, mitä kaikkea aiemmissa foorumeissa onkaan tehty.

    Elokuussa 2016 ensimmäisessä Urban Forumissa, Re-define-seminaarissa, sidosryhmät pääsivät esittämään näkemyksiä  hankkeen tutkimuskysymyksiin, jotta niistä muodostuisi mahdollisimman relevantteja heidän työnsä kannalta. Tämä tapahtui tunnistamalla MALPE-työn haasteita, joista keskeisimmäksi nousi seudullisen hallinnon ja päätöksenteon siiloutuminen sekä yhteistyön puute ja vaikeus. Tähän hankkeen toivottiin myös laittavan tutkimuspanoksia.

    Toisen Urban Forumin teemana maaliskuussa 2017 oli tietoon perustuva seudullinen päätöksenteko sekä mallit seudullisen todellisuuden ja suunnitteluhaasteiden hahmottamiseen. BEMINEn tutkimuspartnerit ovat aiemmissa tutkimuksissaan työstäneet malleja mm. kaupunkikudosten muodostamiseen ja seudulliseen talouskehityksen seurantaan, joita tilaisuudessa esiteltiin. Evindessipohjaiset mallit kiinnostivat osallistujia ja päivän työpajaosuudessa he saivat esittää parannuksia malleihin ja innovoida työkaluja MALPE-työn kehittämiseen.

    Marraskuussa 2017 sukellettiin tulevaisuuteen, kun kolmannessa Urban Forumissa keskusteltiin ns. tulevaisuustiedon roolista suunnittelussa. Muutokset toimintaympäristössä ovat keskeinen peruste miksi MRL:a lähdetään uudistamaan. On tärkeä pohtia kuinka tulevaisuuden radikaaleihinkin muutoksiin voidaan suunnittelujärjestelmässä varautua. Yhteisen tulevaisuuden hahmottamisen lisäksi sidosryhmät pääsivät antamaan syötteensä myös BEMINEn politiikkasuosituksiin. Keskeisiä käsiteltyjä kysymyksiä olivat kuinka MRL:ssa voidaan edistää strategisuutta kaupunkiseutujen suunnittelussa ja millainen rooli sopimuspohjaisilla menettelyillä on tulevaisuudessa suunnittelujärjestelmässä.

    Tämän vuoden maaliskuussa, neljännessä Urban Forumissa useilla tutkimusryhmillä oli tuoreita tutkimustuloksia esiteltäväksi sidosryhmille. Seminaarissa pureuduttiin seutulaiseen identiteettiin, monipaikkaisuuteen ja monikulttuurisuuteen kaupunkisuunnittelussa sekä hallintoreformien mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Lisäksi esiteltiin hankkeen osana kehitetty seutujen strategisen kehittämisen uusi toimintamalli, jonka luomisessa aiempien foorumeiden työllä on ollut tärkeä rooli. Iltapäivän aikana osallistujat pääsivät antamaan kommenttinsa ja parannusehdotuksensa malliin. Näiden pohjalta mallia on kehitetty eteenpäin.

    Urban Forumien anti on hankkeen näkökulmasta ollut todella arvokas. Tilaisuudet eivät ole olleet vain tiedon syöttämistä vaan niissä on tehty molemminpuolista vuorovaikutusta. Sen lisäksi, että tutkijat ovat saaneet esiteltyä tuloksiaan keskeisille sidosryhmille, he ovat saaneet myös tärkeitä kommentteja käytännön kentiltä. Ne auttavat tulosten muotoilussa ja politiikkasuositusten muodostamisessa.

    Tältä pohjalta lähdemme kohti hankkeen viidettä ja toiseksi viimeistä Urban Forumia, jossa tutkimusryhmät esittelevät tuloksiinsa pohjautuvia politiikkasuosituksia. Toivottavasti mahdollisimman moni aiempiin foorumeihin osallistunut pääsee paikalle ja näkee tuloksissa myös oman panoksensa.

    BEMINE Urban Forum V – Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit: BEMINE-hankkeen tuloksia ja politiikkasuosituksia, 23.11.2018 Korjaamon vintillä.


    Continue Reading
  • BEMINE Urban Forum V 23.11.18: Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit: BEMINE-hankkeen tuloksia ja politiikkasuosituksia

    30 elo 2018
    Johannes Mikkonen

    Millaisia haasteita tulevaisuus tuo suomalaisille kaupunkiseuduille ja miten kestäviä kaupunkiseutuja suunnitellaan? Millaisin politiikkatoimin tunnistettuihin haasteisiin pitäisi varautua?

    BEMINE-tutkimuskonsortio järjestää viidennen yhteiskehittämis- ja vuorovaikutusfoorumin, Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit: BEMINE-hankkeen tuloksia ja politiikkasuosituksia perjantaina 23.11.2018 klo 10.00-14.30 Kulttuurikeskus Korjaamolla Helsingissä osoitteessa Töölönkatu 51 A, 00250 Helsinki.

    Tilaisuus on jatkoa aikaisemmille BEMINE-hankkeen Urban Foorumeille, jotka ovat koonneet joka kerta yhteen liki sata asiantuntijaa keskustelemaan kaupunkikehittämisestä.

    Viidennen foorumin aiheena aiheena on kestävien kaupunkiseutujen suunnitteluhaasteet ja niihin vastaaminen.  Tilaisuudessa kuulemme tutkijoiden tuoreimpia tutkimustuloksia ja muotoilemme politiikkasuosituksia kaupunkiseutujen kestävälle kehittämiselle. Seminaari on maksuton ja siihen kuuluvat aamukahvit ja lounas. Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä.

    Tilaisuuden ohjelma:

    9:00 Aamukahvit
    10:00 Päivän avaus

    Konsortionjohtaja, professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto

    Strategisen tutkimuksen rooli päätöksenteossa

    Ohjelmajohtaja, professori Riitta Kosonen, STN / Aalto-yliopisto

    Keynote: Kaupunkiseutujen aika

    Professori Sami Moisio, Helsingin yliopisto

    Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta

    Ryhmäpäällikkö Ville Helminen, SYKE

    Asiaperustainen kansalaisuus kaupunkiseutujen kehittämisen voimavarana

    Professori Jouni Häkli, Tampereen yliopisto

    Kommentointipaneeli ja keskustelu
    11:40 Lounas ja open house -posterinäyttely
    12:50 Läsnä ja poissa kaupungista

    Professori Kimmo Lapintie, Aalto-yliopisto

    Periaatteista toiminnaksi – sektorirajojen ylittäminen kaupunkiseudulla

    Dosentti Ilari Karppi, Tampereen yliopisto

    Kommentointipaneeli ja keskustelu
    Loppupuheenvuoro: Kaupunkiseutujen tulevaisuus

    Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto

    14:30 Päivä päättyy

    Seminaari pidetään vanhan ratikkahallin innostavassa miljöössä hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin päärautatieasemalta. Tutustu saapumisohjeisiin täältä.

    Continue Reading
  • Suomi kaupungistuu monipuolisesti – SuomiAreenassa keskusteltiin kaupungistumisen tulevaisuudesta

    17 heinä 2018
    Otto-Wille Koste

    Vuonna 2040 Suomessa väestö on merkittävästi keskittynyt kolmeen suurimpaan kaupunkiin, asutaan yhtä omakotitaloissa ja liikutaan sähköpyörillä, droneilla ja raiteilla. Ihmiset identifioituvat ensisijaisesti kaupunkeihin kansallisidentiteetin sijasta ja digitalisoituneet palvelut ovat ihmisten tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Nämä ja monta muuta ajatusta esitettiin Suomi Areenan keskustelutilaisuudessa Vetovoimaa vai työntövoimaa – missä suomalaiset asuvat vuonna 2040?, jota BEMINE oli järjestämässä. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan täällä.

    Keskustelutilaisuudessa panelistit Erkki Heikkinen (Kiinteistömaailma), Liisa Häikö (Tampereen yliopisto) Kaija Savolainen (Suomen Omakotiliitto), Iiris Suomela (Vihreät nuoret), Matti Vanhanen (Suomen Keskusta) saivat pohdittavakseen väitteitä kaupungistumisen ja asumisen tulevaisuudesta.

    Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kaupungistuminen jatkuu vahvana trendinä muun maailman tapaan myös Suomessa.  Muissa asioissa löydettiin sitten reilustikin erimielisyyttä. Kokosimme tulevaisuusväitteiden alle keskustelussa nousseita näkemyksiä, havaintoja ja ajatuksia:

    Väite 1: Vuonna 2040 väestö on merkittävästi keskittynyt Helsingin, Tampereen ja Turun väliselle alueelle. Alueesta muodostuu yhtenäinen työssäkäyntialue, jonka keskuksiin myös rakentaminen keskittyy. Muualla väki vähentyy voimakkaasti.

    Väite 2: Vuonna 2040 suomalaiset suurkaupungit elävät täydellisessä 24/7-rytmissä. Sekä julkiset että yksityiset palvelut – kirjastot, terveysasemat, ravintolat ynnä muut – ovat aina auki.

    Väite 3: Vuonna 2040 Nurmijärvi-ilmiö on muuttunut Järvenpää-ilmiöksi. Ihmiset haluavat asua kohtuuhintaisesti, itse omistamissaan omakotitaloissa, lähellä luontoa ja palveluita. Vapaa-ajan asuminen ja etätyö lisääntyvät. Yksityisautoilua tarvitaan edelleenkin siellä, missä joukkoliikennettä ei ole järjestetty. Asumisen kustannukset ovat edelleenkin ajankohtaisia. Kunnat panostavat asumisen monimuotoisuuden mahdollistamiseen.

    Väite 4: Vuonna 2040 kaupunkien omaleimaisuus ja erilaisuus ovat kasvavaa. Kaupunkisuunnittelussa ovat mukana myös marginaaliryhmät (kuten päihteitä käyttävät tai vähävaraiset). Yhdessä tekemisen kulttuurin ja edistyksellisten käytäntöjen ansiosta suunnitteluun saadaan tehokkaasti tietoa erilaisten ihmisten tarpeista. Nimby-ilmiötä ei enää ole.

    Väite 5: Vuonna 2040 liikennejärjestelmä perustuu sähköisiin, jaettuihin ja automaattisiin ajoneuvoihin, ja eroa yksityisautoilun ja joukkoliikenteen väliin on vaikea vetää. Liikkuminen sekä kaupungeissa että niiden ulkopuolella on kestävää ja resurssiviisasta.

    Kuva: Juha Mikkonen

    Continue Reading