Osallistuminen ja osallisuus: tuttuja käsitteitä, mutta mitä ne tarkoittavat?

27 helmi 2018
Iina Sankala
828
0

Osallistuminen ja osallisuus ovat länsimaisten demokratioiden muotisanoja julkisen hallinnon ja politiikan piirissä. Myös asukaskumppanuus, asiakaslähtöisyys ja palveluiden yhteiskehittely kuuluvat samaan retoriseen työkalupakkiin. Näiden käsitteiden näkyvyyden taustalta voidaan tunnistaa lakisääteisiä velvoitteita, tarvetta parantaa palveluiden laatua ja tehokkuutta sekä pyrkimyksiä integroida erilaisia väestöryhmiä paremmin yhteiskunnallisen toiminnan piiriin.

Koska tavoitteet ovat yleviä, on tarpeen myös aktiivisesti kysyä, mistä lopulta puhumme näitä käsitteitä käyttäessämme. Kuka määrittelee millä tavalla pitäisi osallistua ja millaisiin asioihin? Mistä tunnistamme osallisuusvajeen? Voiko osallistumisen piiriä rajata maantieteellisesti? Entä millaisista demokratiatulkinnoista ”oikea” osallistuminen määrittyy? Onko ”tavallisen asukkaan” ääntä edes mahdollista tavoittaa?

Kansalaisosallistuminen on yhtenä keskeisenä näkökulmana myös kaupunkiseututasoista strategista suunnittelua tutkivassa ja kehittävässä BEMINE-tutkimushankkeessamme. Vaikka kaupunkiseututasoinen strateginen suunnittelu on tärkeää kestävän kaupunkirakenteen edistämisessä, seudullisen yhteistyön demokraattisuuden perusta on kuitenkin epäselvä. Kaupunkiseudut eivät muodosta mitään vakiintunutta hallinnollista territorioita, jota jokin demokraattisesti valittu taho edustaisi. Puhuttaessa kansalaisten mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä ollaankin tekemisissä sekä erilaisten osallisuus- ja osallistumistulkintojen että julkishallinnon uusien toimintatapojen parissa.

Siinä missä kansalaisyhteiskuntaa ei ole mielekästä ajatella intresseiltään yhtenäisenä ryhmänä, ei myöskään julkishallinto muodosta sellaista toimijajoukkoa, jota yhdistäisi yhteinen toimintatapa ja jaettu intressi. Strategisenkin suunnittelun ydinkysymyksiä on, miten ratkaista ristiriitaisia tulkintoja kaupunkien kehittämisestä eri toimijoiden kesken. Tämä on ollut suunnitteluteoreettisen keskustelun kestoteema, jota on lähestytty myös erilaisista demokratiateoreettisista lähtökohdista. Siinä missä deliberatiiviseen demokratiateoriaan kiinnittyvä kommunikatiivinen suunnitteluteoria korostaa jatkuvan vuoropuhelun keskeisyyttä ja erilaisten intressien yhteensovittamisen olennaisuutta, agonistisesta demokratiateoriasta ponnistavat suunnitteluteoriat korostavat puolestaan suunnittelun perustavanlaatuista poliittisuutta ja konfliktien näkyväksi tekemisen olennaisuutta.

Osallistumisen ja osallisuuden käsitteet yhdistävät paitsi erilaisia demokratiatulkintoja, myös monia eri tieteenaloja. Jokainen tieteellinen näkökulma kiinnittyy myös omanlaisiinsa lähtökohtaolettamuksiin. Vaikka osallistumisesta ja osallisuudesta julkaistaan paljon tutkimuksia, tutkimukset päätyvät harvoin aktiiviseen keskusteluyhteyteen toistensa kanssa. On kuitenkin selvää, että kansalaisosallistumisen problematiikka ei aukea vain yhdestä näkökulmasta, vaan tarvitsee rinnakkain monenlaisia lähestymistapoja ja eri toimijoiden aktiivista keskinäistä vuoropuhelua.

Tähän haasteeseen lähdimme vastaamaan monitieteisellä vertaisarvioidulla kirjahankkeella Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. Vuonna 2002 toimitimme vastaavanlaisen oppikirjan Osalliset ja osaajat, joka tuntui kaipaavaan kipeästi päivitystä. Tuolloin ei esimerkiksi sosiaalisen median roolia osattu vielä aavistaa. Kirjassa pohditaan usean eri tieteenalan kautta ja 26 kirjoittajan voimin sitä, miten osallistumista ja osallisuutta olisi nykypäivänä tarkoituksenmukaista lähestyä. Kirja tarjoaa paitsi tuoreita teoreettis-käsitteellisiä näkökulmia, myös konkreettisia esimerkkejä eri toimijoiden kokemuksista. Artikkeleissa ovatkin esillä muun muassa sosiaaliselta asemaltaan erilaiset asukkaat, asukasjärjestöt, spontaanisti syntyneet asukasliikkeet, sekä toimijat erilaisista julkishallinnon instituutioista. BEMINE-tutkijoiden lisäksi kirjassa on kirjoittajina muun muassa tutkijoita ”sisartutkimushankkeista”,  kuten Kaupunkiaktivismi ja DAC.

Pia Bäcklund, Tampereen yliopisto

kansalaisetkaupunkiakehittämässä_kansi


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *