Miten raitiotie rakentaa kaupunkia? 3+ näkökulmaa

5 loka 2018
Iina Sankala
277
0

Tulevilla Arkkitehtuurin tutkimuspäivillä (ATUT 2018) esitämme yksinkertaiselta kuulostavan väitteen: raitiotie rakentaa kaupunkia. Esittelemme tutkimustamme posterina, jossa pureudumme tällä hetkellä ajankohtaisen, Tampereelle rakennettavan raitiotien tapauksen kautta siihen, kuinka raitiotien kaltainen mittava infrahanke muuttaa kaupunkia niin fyysisesti kuin toiminnallisesti. Seuraavassa muutamia havaintojamme:

1. Raitiotie on megaluokan infrahanke

Tavalliselle tamperelaiselle raitiotien kokoluokka alkoi hahmottua viimeistään siinä vaiheessa, kun rakennustyömaat laittoivat keskustan uuteen uskoon. Kaupungilla kulkiessa raitiotien rakentamiselta ei voi välttyä juuri missään, sillä kuluva vuosi on järjestelmän rakentamisen vilkkain. Rakennustyömaat aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä niin kaupungin kaduilla kuin esimerkiksi joukkoliikenteessä.

Joku voisi kysyä, miksi moista epäjärjestystä sitten halutaan aiheuttaa. Yhtäältä kyse on kaupunkien toiminnan peruslogiikasta: kaupunkisuunnittelussa tavoitteet kestävyydestä ja hyvinvointia tukevasta elinympäristöstä pyritään saavuttamaan erilaisilla yhdyskuntarakenteellisilla, siis fyysiseen ympäristöön kiinnittyvillä ratkaisuilla. Koska ympäröivät puitteet ohjaavat väistämättä tapaamme liikkua ja elää, ei ole merkityksetöntä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, millaisiksi yhä kasvavien ihmisjoukkojen asuttamat kaupungit rakentuvat. Väliaikainen hankaluus on siten hinta, joka on maksettava pidemmällä aikavälillä saavutettavista hyödyistä.

Tampereen Ratikka on valmistuessaan merkittävä kulkumuoto, jonka ympärille kaupungin ja koko seudun joukkoliikennejärjestelmä kytkeytyy. Kyse on kuitenkin samanaikaisesti investoinnista kaupungin laajempaan kehitykseen. Voidaan puhua yleisemminkin investointivetoisesta kaupunkikehittämisestä, jolla osaltaan pyritään viestimään kaupungin dynaamisuudesta, kasvusta ja elinvoimaisuudesta. Näiden seikkojen vuoksi raitiotietä ei tule tarkastella yksin joukkoliikenteen perspektiivistä, vaan laajemmin.

2. Raitiotie ohjaa kasvua ja kaupungistumista

Useilla Suomen kaupunkiseuduilla on suunnitteilla, rakenteilla tai jo valmistunut infrastruktuuriltaan merkittäviä hankkeita, joissa on sisäänrakennettuna laajempia kaupunkikehitystavoitteita. Tehdään sitten kaupunkiraitiotiehankkeita (Raide-Jokeri), raskaampaa raideliikennettä (Länsimetro, Kehärata) tai yksittäisiä tiehankkeita (Tampereen rantatunneli), on ajatus liikennejärjestelmän kehittämisestä saanut rinnalleen myös muunlaisia tavoitteita esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja uusien kaupunginosien rakentamisesta.

Infahankkeiden merkitystä korostaa niiden rakenteellisten elementtien ajallinen pysyvyys kaupunkitilassa: vaikutukset ympäröivään kaupunkiin ja sen toimintoihin ulottuvat vuosikymmenien ja -satojen päähän. Mittaluokkansa vuoksi nämä hankkeet myös suuntaavat kaupunkikehityksen fokusta. Tampereella raitiotien linjat luovat konkreettisen materiaalisen perustan kaupungin kasvun tuleville suunnille. Ne ohjaavat asuntorakentamista sekä monien perusinvestointien, kuten palvelujen ja niiden vaatimien kiinteistöjen sijoittumista (kuva 1). Myös kokonaan uutena kaupunginosana rakentuva Hiedanranta suunnitellaan alusta alkaen tiiviiksi ja käveltäväksi raitiotiekaupunginosaksi.

Kuva 1. Tampereen raitiotie kytkee toisiinsa kaupunkikehittämisen eri elementtejä. Lähde: Tampereen kaupunki, 2016, s. 62; vrt. Karppi & Sankala, 2016.

Kuva 1. Tampereen raitiotie kytkee toisiinsa kaupunkikehittämisen eri elementtejä. Lähde: Tampereen kaupunki, 2016, s. 62; vrt. Karppi & Sankala, 2016.

3. Raitiotie on vaikutuksiltaan seudullinen

Osana Tampereen kaupunkiseudun MALPE-työtä raitiotietä on jo suunniteltu jatkettavaksi yli kuntarajojen (ks. Tampereen kaupunkiseutu 2018). Kaupunkiseudun strategisessa suunnittelussa jatkolinjat ja niiden kautta muodostuva raitiotiejärjestelmä on osa kestävän kasvun tavoittelua.

Jatkolinjat havainnollistavat hyvin muutoksen mittakaavan. Valmistuessaan raitiotie kytkisi seudun keskuksia ja monia muita merkittäviä kohteita toisiinsa tehokkaalla yhteydellä. Suunnitelmat luovat kuitenkin huomattavaa painetta tiivistävälle maakäytölle etenkin kehyskunnissa. Selvitysten mukaan tällä hetkellä vain Pirkkala vastaisi asukas- ja työpaikkamääriltään sekä yhdyskuntarakenteeltaan raitiotien vaatimia olosuhteita. Myös ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevat kaupan suuralueet tulisi uudistaa aiempaa kaupunkimaisemmiksi ja käveltäviksi keskittymiksi.

Haastavan tilanteesta tekee kuitenkin se, että seudullisen ”raitiotiekaupungin” rakentaminen edellyttää eri suunnittelutasoilla tehtävän työn keskinäistä koordinointia sekä kiinteää ja pitkäjänteistä seudullista yhteistyötä – siis MALPE-työtä parhaimmillaan. Kuntien on muun muassa pystyttävä integroimaan maakäyttöään sekä sovittamaan raidelinjausten maankäytölliset varaukset hyvissä ajoin muihin kehittämistoimiin.

+ Miten muutos voidaan hyödyntää täysimääräisesti?

Kaupunkikehittämisen megahankkeet tulevat väistämättä osaksi monimutkaisia ja monitahoisia päätöksentekoprosesseja, joissa on läsnä eri toimijoita erilaisine intresseineen. Jotta raitiotiellä olisi potentiaalia toimia myös strategisena yhdyskuntakehittämisen välineenä, päätöksenteossa ja sitä pohjustavassa suunnittelussa tulisi huomioida seuraavia asioita:

Päätöksenteossa:

  • on tunnistettava sitoutumisen mittaluokka ja aikajänne
  • tulisi miettiä laajasti päätöksen vaikutuksia sekä mahdollisia jännitteitä
  • tarvitaan monipuolista poliittista keskustelua liikenneraamin ulkopuolelta

Suunnittelussa:

  • tulee pyrkiä eri mittakaavatasojen ja aikajänteiden yhteensovittamiseen
  • edellytetään kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa erillisten”hankesalkkujen” hallinnan sijaan
  • laajempien kaupunkikehitysvaikutusten saavuttaminen edellyttää hankkeiden huolellista kytkemistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja sen toimintoihin

Viime kädessä kyse on valinnoista sen suhteen, millaista kaupunkia tuleville sukupolville halutaan rakentaa. Tamperekin tulee olemaan kovin erilainen kaupunki vuonna 2040 kuin vuonna 2018.

Iina Sankala, Ilari Karppi & Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto

 Raitiotie rakentaa kaupunkia: megaluokan infrahankkeet kaupunkikehittämisessä -esitys Arkkitehtuurin tutkimuspäivien (10th Architectural Research Symposium in Finland 2018: Global North – Global Challenges and Local Responses in Contemporary Architecture) posterisessiossa. Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan!

Lisätietoa:

Lue myös aiemmat blogit maankäytön ja liikenteen integroinnista suunnittelussa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *