• BEMINE alkoi tutkimusasetelman yhteiskehittämisellä

    5 syys 2016
    Johannes Mikkonen
    2265
    0

    Strateginen tutkimus tähtää vaikuttavuuteen. Monimutkaisista ilmiöistä on haastavaa tuottaa toimintasuosituksia pelkän tutkimuksen pohjalta, ja vaikuttavuus edellyttää uudenlaista tiedontuotantoa ja yhteiskehittämistä. Siksi BEMINE aloitettiin radikaalilla ja innostavalla tavalla, kun kutsuimme 70 tutkijaa ja kaupunkikehityksen tekijää arvioimaan akateemisen hankkeen lähtökohtia Tieteiden talolle.

    Tapahtuman PPT -esitykset löytyvät osoitteesta:
    Re-define: Millaisia ovat tulevaisuuden kestävät kaupungit?
    Joe Ravetzin PPT-esitys löytyy osoitteesta:
    BeMine – redefine – Ravetz
    Seminaarissa esiin nousseista asioista koostettu PPT-esitys löytyy osoitteesta:
    BEMINE-hypoteesin ”reality check” 31.8.2016

    Inhimillinen ulottuvuus Smart City -ajatteluun

    Päivä käynnistyi Manchesterin yliopiston tutkijan Joe Ravetzin esitykseen, jossa hän hahmotteli synergisesti kehittyvää Urban 3.0 -kaupunkimallia, joka tuo smart city-ajatteluun vahvemmin ihmisyyden ulottuvuuden. Sosiaalisesti määrittyvällä älykkyydellä voidaan teknologisia ratkaisuja korostava smart city muuntaa aidosti viisaaksi kaupungiksi (intelligent/wise city), jolla on kykyä oppia, ajatella sekä toimia ja kehittyä yhdessä. Rakennusaineet tällaiselle kaupunkijärjestelmälle syntyvät yhdessä tekemisen kautta (co-creation, co-production), joka on BEMINE:ssä keskeisessä roolissa.

    BEMINE-hankkeen seitsemän tutkimustahoa tutkivat nykyisessä MALPE-työssä vaikuttavia kitkatekijöitä ja polkuriippuvuuksia  sekä niiden ylittämistä.
    Katso tutkimustiimien esittelydiat täältä.
    Hankkeen yleistajuinen esittely löytyy täältä.

    Osallistujat kommentoivat tutkimusasetelmia screen.io-palvelun kautta. Keskustelussa korostui tarve uudelleen organisoitumiselle, jotta relevantit toimijat pääsevät aidosti kehittämään yhdessä kaupunkialueiden MALPE-suunnittelua. Myös kaupunkien ja maakuntien välinen ero ja keskustelu urbanisaation suunnasta ja välttämättömyydestä oli vilkasta.

    Nykyisessä MALPE-suunnittelussa jäävät edelleen liian vähälle huomiolle asukkaat (nykyiset ja tulevat) sekä yrittäjät (erityisesti nopeasti muuttuva työmarkkina: ns. työttömät, mikroyrittäjyys/keikkayrittäjyys – toimitilakysymykset).”

    Mielestäni kaupungistumisesta on ainakin julkisuudessa tehty jostain syystä Suomessa ideologinen ja jopa teosofinen asia. Minusta kaupungistuminen on yksi ihmisyhteisöjen ilmiö monen muun ilmiön joukossa. Sitä pitäisi tutkia yhtä kriittisesti kuin kaikkia muitakin ilmiöitä ilman hyvä/huono -ennakkoasetelmaa”

    Yhdessä eteenpäin

    Iltapäivän työpajoissa, sidosryhmät, tutkijat ja muut osallistujat pääsivät vielä aidosti muokkaamaan tutkimusasetelmaa. Heille annettiin tehtäväksi pohtia omasta näkökulmasta MALPE-koordinaation tai yleensä suomalaisten kaupunkiseutujen kehittämisen isoimmat haasteet, toimijat, joita tarvitaan niitä ratkaisemaan, sekä toivottuja tuotoksia tutkimuskonsortiolta:

    1. HAASTEET: Keskeisimmiksi haasteiksi nähtiin siiloutuminen sekä yhteistyön puute ja vaikeus. MALPE-työ on monimutkaista ja vaikeaa ja sitä tehdään liian erillään ja epäselvästi.
    2. TOIMIJAT: MALPE-koordinaation keskeisiä haasteita ratkaisemaan tarvitaan iso joukko toimijoita asukkaista aina hallinnon eri tasoille. Erityisesti korostettiin maankäyttöön liittyvien keskeisten ministeriöiden (ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö) roolia, mutta myös kaupunkiaktiivit, esimerkiksi Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä mainittiin useasti.
    3. TUTKIMUSHANKKEELTA toivottiin muun muassa jo sen aikana tapahtuvaa dialogia eri toimijoiden välillä, visioita suomalaisten kaupunkiseutujen tulevaisuudesta, tutkimustuloksia seudullisen yhteistyön haasteista ja hyödyistä.

    Työpajoista työstetään kooste, jota tutkijat hyödyntävät, kun tutkimussuunnitelmia tarkastetaan syksyn aikana. Vuoropuhelu ja yhteistoiminta hankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa jatkuu.

    KOMMENTOI ALLE, JOS HALUAT OLLA MUKANA!

    Continue Reading
  • Miten BEMINE muuttaa kaupunkiseutuja?

    30 elo 2016
    Johannes Mikkonen
    11593
    0

    BEMINE-hankkeessa kehitetään työkaluja, joilla kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelusta tulee eri puolilla Suomea ennakoivaa ja strategista. Silloin kunta näyttäytyy kansalaisille nykyistä ystävällisempänä ja taloudellisesti tehokkaampana.

    Mitä BEMINE-hankkeessa tehdään, hankkeen projektikoordinaattori Vesa Kanninen?

    Suomen kaupunkiseuduille kehitetyn MALPE-toimintamallin pyrkimyksenä on sovittaa valtion ja kuntien yhteistyönä maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelunäkökulmat yhteen. Näistä aloista muodostuu akronyymi MALPE. Tätä ajattelua hyödyntäen konsortio pyrkii:

    1) kokoamaan käsityksen Suomen kaupungistumisprosesseista ja kasautumisdynamiikoista vertailemalla sitä eurooppalaiseen kehitykseen
    2) kartoittamaan epäselvyydet, jotka liittyvät poliittiseen toimijuuteen, tiedonhallintaan ja eri politiikkatoimien koordinaatioon nykyisessä MALPE-työssä ja kehittämään ratkaisuja niihin
    3) tuottamaan politiikka- ja suunnittelusuosituksia MALPE-työhön osallistuneille kaupunkiseuduille.

    Miksi BEMINE-hanke on tällä hetkellä tärkeä avaus Suomessa?

    On oletettu liian pitkään, että kaupunkiseuduilla saadaan aikaan MALPE-toimijoiden (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeino) yhteistyötä, kunhan vain päätetään niin. Monesti seuraus on se, että jokainen tuo omat tavoitteensa pöytään, mutta niistä ei muodostu yhteistä agendaa. Kaikki pitävät hanakasti kiinni omista tavoistaan ja toimintalogiikoistaan.

    Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena onkin nyt päästä beyond MALPE, eli asetelman yli, kuten hankkeen nimi kuuluu – Beyond MALPE-coordination: integrative envisioning. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua tehtäisiin avoimemmin, ennakoivammin ja strategisemmin aidosti yhteisissä pöydissä.

    Minkä yhteiskunnallisen ongelman BEMINE pyrkii ratkaisemaan?

    Kaupungistuminen on monimutkainen vyyhti erilaisia kehityskulkuja, joihin liittyy paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat taas toisiin kehityskulkuihin. Tämän päivän julkishallinto on monien vaatimusten ristitulessa. Kehitys on myös eriytymässä: yhtäällä on vastattava kysymyksiin niin seudullisesta kilpailukyvystä kuin palvelujen järjestämisestä yhä laajeneville kaupunkien reuna-alueille. Toisaalla on löydettävä keinoja hallita talouden supistumisesta ja väestön vanhenemisesta koituvia haasteita.

    Kaupunkiseuduilta kuitenkin puuttuvat pöydät, joissa näitä ongelmia kyettäisiin käsittelemään. Konsortiossamme on osaamista, joka hahmottaa problematiikkaa laajasti ja osaa tuoda erilaisia toimijoita yhteen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupunkiseutujen kehittäminen on enemmän visioivaa yhteiskehittelyä ja vähemmän kaavamaista edunvalvontaa.

    Mistä työ lähtee liikkeelle?

    Työ lähtee liikkeelle Redefine-seminaarista 31. elokuuta. Silloin kysymme yhteistyökumppaneiltamme, miten tutkimusasetelmaamme kannattaisi parantaa, olemmeko unohtaneet jotain tärkeää, ja millaisia painotusten tulisi olla. Kumppaneitamme hankkeessa ovat muun muassa kaupunkikehityksestä vastaavat ja siihen vaikuttavat ministeriöt ja virastot sekä moninaiset kaupunkiseuduilla yhteistyötä jo tekevät julkiset ja yksityiset tahot. Toivomme, että hankkeen myötä yhteistyöverkostot kehittyvät myös kansalaisyhteiskunnan suuntaan.  

    Akatemian toiveiden mukaan aloitamme hahmottamalla moniulotteisen tilannekuvan hankkeen toimintaympäristöstä, ja samalla lähdemme luomaan uusia tutkimuksellisia avauksia, jotka auttavat näkemään rakenteiden ja käytäntöjen kehittämisen tarpeita, välttämättömyyksiä ja eritoten mahdollisuuksia.

    Miten suomalaiset kaupunkiseudut ovat parempia paikkoja elää hankkeen jälkeen vuonna 2020?  

    Vuonna 2020 suomalaiset kunnat ovat taloudellisesti tehokkaampia, tuottavat palveluita ihmisille tasavertaisemmin ja ovat nykyistä herkempiä ympäristökysymyksille. Kunnat kykenevät keskittymään kehitystyössään oikeisiin asioihin ja ne näkevät asioiden väliset suhteet paremmin. Kansalaisille kunnat näyttäytyvät nykyistä ystävällisempinä ja helpommin lähestyttävinä.

    BEMINE saa rahoituksensa Strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN). Sen tehtävänä on rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin.

    Continue Reading
  • Mitä vuorovaikutus tarkoittaa BEMINE-hankkeessa?

    29 elo 2016
    Johannes Mikkonen
    2634
    0

    BEMINE-hanke tutkii kaupungistumista Suomessa ja kehittää uusia työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun. Demos Helsinki vastaa vuorovaikutuksesta hankkeessa.

    Mitä vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä, hankkeen vuorovaikutusvastaava Johannes Mikkonen?

    Perinteisesti tutkijat ovat ensin tutkineet ja sen jälkeen levittäneet tietoa yhteiskuntaan eri sidosryhmille esimerkiksi raporteilla, seminaareilla ja tiedotteilla. BEMINE-hankkeessa tehdään toisin. Tiedonhyödyntäjät osallistuvat tutkimusprosessiin aktiivisesti koko sen ajan. Sitä kutsutaan yhteiskehittämiseksi.

    Kysymme esimerkiksi tämän viikon Redefine-seminaarissa yhteistyökumppaneiltamme, miten tutkimusasetelmaa pitää kehittää, jotta varmasti tuotamme heille hyödyllistä tietoa, joka helpottaa MALPE-toimijoiden yhteistyötä. MALPE-toimijoita ovat kunnissa maankäytöstä, asumisesta, liikkumisesta, palveluista ja elinkeinotoiminnasta vastaavat tahot. Nimettyinä yhteistyökumppaneina hankkeessa on mukana useiden ministeriöiden ja yliopistojen lisäksi maakuntaliittoja sekä kaupunkien toimijoita.

    Kollaboraattorien on tärkeä olla mukana hankkeessa alusta asti. Se, että he saavat vaikuttaa tutkimussuunnitelmaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, auttaa heitä sitoutumaan,  tuntemaan omistajuutta ja jalkauttamaan tutkimuksen tuloksia omassa työssään. Kompleksisessa maailmassa tieteen kyky tuottaa suoraan sovellettavaa neuvonantoa päätöksenteolle on haastava, mikä lisää vuorovaikutuksen tärkeyttä.

    Miten vuorovaikutusta toteutetaan käytännössä?

    Onnistuneen vuorovaikutuksen ydin on hyvin suunnitellut ja fasilitoidut vuorovaikutustilanteet, joissa tutkijat ja kollaboraattorit työskentelevät yhdessä. Demos Helsingin tehtävä on tukea tutkijoita muokkaamaan tutkimustieto sellaiseen muotoon ja suunnitella tilanteet niin, että kollaboraattoreiden on helppo ymmärtää sitä ja tuoda omasta työstä kumpuava näkökulma pöytään. Työtä voisi kuvata englanninkielisellä termillä sense making, tolkun teko vapaasti suomennettuna.

    Olemme Demos Helsingissä kehittäneet menetelmiä, joilla kaikki osallistujat saadaan kontribuoimaan yhteiskehittämistilanteissa. Näin kaikki saavat tuotua oman näkökulmansa esille. Ei vain äänekkäät ja titteliltään korkea-arvoiset.

    Onnistuneessa vuorovaikutustilanteessa osallistujilla on jaettu tavoite, mitä työstetään ja miten tuotettua tietoa käytetään tulevaisuudessa. On tärkeää, että vuorovaikutustilanteet dokumentoidaan hyvin ja syntynyt tieto jalostetaan tutkijoiden eteenpäin työstettäväksi.

    Keiden kaikkien välillä vuorovaikutusta hankkeessa tapahtuu?

    Vuorovaikutusta tapahtuu hankkeessa neljällä eri tasolla.

    1. Osahankkeiden sisällä tutkijat vuorovaikuttavat verkostojensa kanssa pitkin matkaa eri yhteyksissä.
    2. BEMINE konsortio on iso, joten myös sen sisällä tiedon pitää liikkua sujuvasti. Jaamme tietoa tietoa keskenämme ja teemme siitä erilaisia kokoelmia ja synteesejä pitkin matkaa.
    3. Vuorovaikutamme konsortiona läpi työpajoissa, seminaareissa ja kahdenvälisissä tapaamisissa eri tasojen päätöksentekijöiden, ministeriöiden ja kaupunkien virkakunnan kanssa.
    4. STN-hankkeiden idea on tuottaa yhteiskunnallisesti relevanttia ja vaikuttavaa tutkimusta, joten toki yksi vuorovaikutuksen taso on koko suomalainen yhteiskunta.

    Suomen Akatemian tutkimusta rahoitetaan yhteisistä varoistamme. Jotta ihmiset arvostavat tutkimusta tulevaisuudessa, sen arvon pitää välittyä heille. Siihen tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta akateemisen yhteisön ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Sen varmistus on Demos Helsingin tehtävä BEMINE-hankkeessa.

    Continue Reading
  • 31.8. RE-DEFINE: Millaisia ovat tulevaisuuden kestävät kaupungit?

    3 elo 2016
    Johannes Mikkonen
    2125
    0

    Millaista on suomalainen kaupungistuminen? Osaammeko luovia suunnittelun monimutkaisuudessa ja epävarmuudessa? Mikä jää huomiotta MALPE-suunnittelussa? Miten hallita monitoimijaista yhtestyötä? Millaisia ovat tulevaisuuden kestävät kaupungit?

    (lisää…)

    Continue Reading