• Kaupunkiluonto – rajoitteesta resurssiksi

    15 joulu 2016
    Maija Tiitu
    2916
    0

    Suomen kaupungistuessa nousee esiin keskustelu viher- ja virkistysalueiden kohtalosta kaupunkien maankäytön suunnittelussa. Kun kaupungit kasvavat nopeasti, on kaavoitettava lisää asutusta ja muuta maankäyttöä. Tällöin vaarana on, että luonto aletaan suunnittelussa nähdä rajoitteena kaupunkimaiselle rakentamiselle. Tarpeettomasta vastakkainasettelusta olisi kuitenkin syytä luopua, sillä luonto ja viherrakenne ovat tärkeä osa kaupunkia, ja ne tuottavat ihmisille ja yhteiskunnalle valtavasti hyötyjä – erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa.

    Luonnon terveysvaikutukset ja hyödyt esiin

    Luonnon ihmisille tuottamista hyödyistä on tehty valtavasti tutkimusta, ja ne ovat kiistattomia. Kaupunkivihreä torjuu niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin terveysongelmia. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy, ja sillä on yhteys mm. lisääntyneisiin allergioihin. Tutkimusten mukaan ihmisen mieliala paranee jo, kun luontoalueilla käydään vain pari kertaa viikossa noin puoli tuntia. Puhutaan myös lääkärien mahdollisuudesta kirjoittaa ”luontoreseptejä” erilaisiin vaivoihin. Kaikki tämä edellyttää, että luonto on lähellä ihmistä – myös kaupungissa. Yleensä erilaiset kehittämistoimet tuovat kustannuksia, mutta luonnon monimuotoisuuden parempi huomiointi päinvastoin säästäisi yhteiskunnan varoja – mukaan lukien välilliset terveydenhuollon kustannukset. Helppoja kustannussäästöjä toisivat mm. kaupunkimetsien hoidon vähentäminen lahopuun lisäämiseksi tai luonnonmukaisten niittyjen suosiminen nurmikoiden sijaan.

    Suomeenkin on hiljalleen rantautumassa kaupunkien viherrakentamisen trendi, sillä kaupungeissa on valtava potentiaali myös uuden viherrakenteen muodostamiseen mm. lisäämällä viherkattoja ja -seiniä, istuttamalla varjostavia puita tai rakentamalla erilaisia paikallisia hulevesiratkaisuja, jotka toimivat esteettisinä elementteinä kaupunkitilassa. Luontokokemusten lisäksi ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien varautumista sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin ja helleaaltoihin.

    Viherrakenteen tunnistaminen osaksi kaupunkirakennetta tärkeää

    Jotta viherrakenne voidaan huomioida tasavertaiseksi osaksi yhdyskuntarakennetta suunnittelussa, sen ominaisuudet ja arvot täytyy tunnistaa, rajata ja luokitella kartalle paikkatietopohjaisesti. Viherrakennetta täytyy siis suunnitella yhtä vankoin perustein kuin muutakin maankäyttöä.  Keskeistä on varmistaa luontoalueiden hyvä saavutettavuus ja tunnistaa viherrakenteen arvot sekä luonnon että ihmisten näkökulmasta, jolloin tiettyjä arvoja ja hyötyjä tuottavat alueet voidaan säästää rakentamiselta.

    Kaupunkiseutujen kestävyyttä ja MALPE:n toimivuutta voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti vain, jos viherrakenne on tarkastelussa kiinteästi mukana.Viherrakennetta koskevilla maankäytön ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen, minkä takia sen huomiointi seututason suunnittelussa on tärkeää. Suomessa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne hajautui 2000-luvulla, mikä lisäsi liikkumisen hiilidioksidipäästöjä ja vei pinta-alaa erityisesti kaupunkien ulkopuolisilta metsäalueilta. Asukasbarometrin mukaan luonnonympäristö on ollut suomalaisille rauhallisuuden ja meluttomuuden jälkeen tärkein asuinalueen viihtyvyystekijä. Toisin sanoen, jos viihtyisiä asuinalueita ei löydy kaupungista hyviltä sijainneilta, vaarana on, että muutto kehysalueille voimistuu uudelleen ja viherrakenteen pirstoutuminen sekä henkilöautoilun määrä kasvaa.

    Paikkatietopohjaisesti voidaan tunnistaa myös kaupunkiluonnon katvealueita, joiden viihtyvyyttä voitaisiin parantaa lisäämällä vihreää tiiviisti rakennettuun kaupunkitilaan. Erilaisten paikkatietopohjaisten työkalujen kehittäminen ekosysteemipalveluiden ja viherrakenteen tunnistamiseksi ja arvottamiseksi on ollut ripeää, ja niiden kehittäminen ja tutkiminen jatkuu osana BEMINE-hanketta.

    Continue Reading
  • Miksi kaupunkiseutujen suunnittelu on niin vaikeaa?

    14 joulu 2016
    Johannes Mikkonen
    2579
    0

    Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelulla määritetään sitä, miten asumme, liikumme ja käytämme palveluita tulevaisuudessa. Ennakoiva ja strateginen kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyö voisikin ratkaista monia yhteiskunnan ongelmia luonnonresurssien käytöstä eriarvoisuuteen. Yhteistyö on kuitenkin haastavaa. Kaupunkitutkijat, päätöksentekijät ja muut kaupunkiseutujen tulevaisuudesta kiinnostuneet osallistujat tiivistivät haasteet neljään syyhyn BEMINE-tutkimushankkeen aloitusseminaarissa.

    1. Kaupunkiseutujen suunnittelulla on epäselvä asema ja heikko hallinto

    Kaupunkisuunnittelun prosessit ovat kaupunkien ja kuntien vastuulla, mutta kaupunkiseutujen suunnittelussa ja kehityksessä ei ole vakiintuneita prosesseja, jolloin päätöksenteko on epäselvää. Esimerkiksi valtiolla on suunnittelussa monta eri “ääntä” ja näillä äänillä eri valtuudet toimia. Kaupunkiseutujen kehittämiseen osallistuu monia toimijoita, joilla on eri intressit, kieli sekä toimintakulttuuri ja -logiikka, mikä tekee yhteistyöstä vaikeaa. Haasteita lisäävät myös kuntien välinen kilpailu sekä hallinnon sektoreiden siiloutuminen.

    2. Kansalaisilla ei ole mahdollisuuksia osallistua

    Päätöksenteon kohteiden eli meidän asukkaiden näkemyksiä ei juuri kuulla kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kunnat ovat velvoitettuja huomioimaan asukkaita suunnitteluprosesseissa ja kaupunkisuunnitteluun on luotu erilaisia menetelmiä kansalaisten äänten kuulemiselle. Kaupunkiseutujen suunnittelussa ei ole samanlaisia velvoitteita, joten myös sopivat metodit puuttuvat. Siitä huolimatta, että suunnittelulla vaikutetaan jokapäiväiseen elämäämme pitkälle tulevaisuuteen.

    “Nykyisessä MALPE-suunnittelussa (kaupunkiseutujen ja valtion välistä maankäyttöä, asumista, liikkumista, palveluja ja elinkeinoja koskevaa suunnittelua) jäävät edelleen liian vähälle huomiolle asukkaat (nykyiset ja tulevat) sekä yrittäjät (erityisesti nopeasti muuttuva työmarkkina: ns. työttömät, mikroyrittäjyys/keikkayrittäjyys – toimitilakysymykset).”

    3. Kaupunkiseudut ovat niin erilaisia

    Kolmas keskeiseksi tunnettu haaste liittyy kaupunkiseutujen heterogeenisyyteen. Tällä hetkellä sitä ei oteta suunnittelussa huomioon vaan erityyppisiä alueita käsitellään samoilla prosesseilla niin tutkimuksessa kuin suunnittelun koordinaatiossa.

    Kaupunkiseutujen, kaupunkien ja kaupunginosien erilaisuus jää usein ison kuvan alle, vaikka kaupungistumisen dynamiikat ovat erilaisia eri alueilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere sekä pienemmät kaupungit tarvitsevat erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin ongelmiin.  

    “Meidän pitäisi puhua kaupungistumisista, ei kaupungistumisesta”

    4. Tulevaisuuden muutokset haastavat suunnittelun

    Kaupunkeihin vaikuttavat tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa monet muutosvoimat, jotka vaativat suunnitteluprosessien uudistamista. Esimerkiksi teknologian kehitys ja digitalisaatio, muutokset taloudessa ja liiketoiminnassa, ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet sekä maahanmuutto vaikeuttavat kokonaiskuvan hahmottamista, vaikutusten arviointia ja päätöksentekoprosesseja.

    Tulevaisuus on yhä epävarmempi ja kaupunkien on kyettävä vastaamaan nopeisiin muutoksiin. Miten esimerkiksi teknologiset radikaalit muutokset, elinkeino- ja yritysrakenteen muutos sekä kotitalouksien koon pieneneminen otetaan suunnittelussa huomioon?

    Muun muassa näihin neljään haasteeseen BEMINE-hanke pyrkii vastaamaan tuottamalla analyyseja ja työkaluja, joilla kaupunkiseutujen MALPE (maankäyttö, asuminen, liikkuminen, palvelut ja elinkeino) -koordinaatiosta saadaan integroivampaa, visionäärisempää ja yhteistyöhön perustuvaa. Tervetuloa mukaan osallistumaan näiden haasteiden ratkaisuun! Kärryillä pysyt seuraamalla hanketta Twitterissä ja tilaamalla uutiskirjeen.

    Continue Reading
  • Is your city prepared for future mobility technologies?

    7 joulu 2016
    Milos Mladenovic
    3007
    0

    Nowadays, we almost weekly hear about various emerging transport technologies, bound to change our everyday lives. Some examples include ride-sharing and trip integration applications, unmanned aerial vehicles, and high speed transport tube. One of these emerging technologies, and potentially the most disruptive one, are self-driving vehicles [1]. This technology is in its late foundational stage, with many pilots internationally, and several alternative visions. Lately we can hear about Tesla’s autopilot feature implementation in the US, truck platooning trials in Australia, or pilots of self-driving shuttles in Helsinki, Espoo, and Tampere.

    All of the possible variants have certain premises of their benefits, and some of the already identified burdens. This is where the roots of the wider disruption can be seen. For example, some of the possible benefits are the improvement of traffic flow efficiency, safety, and reduction of CO2 emissions. On the contrary, some of the identified issues are potential job loss in the taxi, bus, or truck driver sector, or potential urban sprawl due to the increase of acceptable travel distances. One can, after a brief reflection [2], see that the disruption will not be just about transport. Quite the contrary, disruption will be societal, including infrastructure and technology, public and private sector organizations, as well as citizen activities and practices, and societal norms and values.

    Unfortunately, the current technological development approach largely neglects this whole range of societal aspects. While focusing primarily on the technical aspects, and aiming to minimize the time to the market ready product or service, the approach accounts only for “customers”. Thus, the result is a deterministic perspective on the future. To caricaturize, car manufacturers or public transport operators are not necessarily thinking of the future where biking is the primary mode of transport.

    Taking into account the ongoing technological development, potential disruption, and dominant approach, what about your city? Or moreover, what about your city administration? Certainly, planners and policy-makers cannot shy away from the emerging complexity, and the unavoidable uncertainty when accounting for self-driving vehicles? Surely, the city administration is responsible for requiring to be engaged in the technological development process, in order to think of a wider range of alternative, desirable, futures? Moreover, thinking about self-driving vehicles probably requires timely account of general and localized societal values, accounting for the potential conflict among them? Perhaps this is the time to start thinking about some integrative envisioning processes? Integration, as one aspect, could be accounting for horizontal and vertical policy integration, with the inclusion of citizens throughout planning processes? Envisioning, as the other aspect, could be focusing on the lives in the future, and not solely on technology in the future?

    The big question remains – is your city prepared for future mobility technologies? More questions follow this question. However, perhaps we should first ask the following – who will ask the questions?


    [1] The author intentionally uses the word ‘vehicle’ instead of ‘car’, in order to avoid constraining the concept of this technology.

    [2] P-L. Blyth, M. N. Mladenović, B. A. Nardi, H. R. Ekbia, N. M. Su (2016). Expanding the Design Horizon for Self-Driving Vehicles: Distributing Benefits and Burdens. IEEE Technology and Society Magazine.

     

    Continue Reading
  • Kolme tilastofaktaa maassamuutosta, joita et ehkä tiedä

    28 marras 2016
    Hannu Tervo
    2852
    0

    Muuttoliike on kaupungistumisen kannalta tärkeässä roolissa myös Suomessa. Laajasta, usealla tieteenalalla tehtävästä tutkimuksesta huolimatta seuraavat seutukuntien välisen muuttoliikkeen tilastofaktat ovat huonosti tunnettuja.

    1. Lähtömuutto ratkaisee kaupungin kasvun

    Ensimmäinen fakta alleviivaa lähtömuuton merkitystä alueen kasvuprosessissa. Positiivinen nettomuutto kaupungeissa johtuu ennen kaikkea siitä, että kaupunkiseuduilta muutetaan pois selvästi vähemmän kuin maaseudulta. Tulomuutto ei ole ollut eroja synnyttämässä siinä määrin.

    Katsotaan seutukuntien välistä muuttoliikettä ajanjaksolla 2010-2014. Kahdenkymmenen suurimman kaupunkiseudun keskimääräinen tulomuuttoaste eli seutukunnan ulkopuolelta seutukuntaan muuttaneiden määrä seudun keskiväkilukuun suhteutettuna oli 4,3 % vuodessa, kun maaseudun seutukunnissa se oli vain hieman vähemmän, 4,2 %.

    Sen sijaan keskimääräisissä lähtömuuttoasteissa on suuremmat erot: kaupunkiseuduilla keskiarvo oli 4,2 % ja maaseudulla 4,8 %. Ne kaupunkiseudut, joilla on tarjota työpaikkoja ja monimuotoisia palveluja, saavat helpommin pidettyä asukkaansa.

    2. Helsingin seudulla pienet muuttovirrat

    Toinen fakta koskee Helsingin seudun muuttoliikettä. Vahvasti kasvavan pääkaupunkiseudun muuttomarkkinoilla yllättäen on selvästi hiljaisempaa – suhteellisesti tarkastellen – kuin kaupunkiseuduilla yleensä.

    Sekä tulo- että lähtömuuttoasteet jäävät Helsingin seudulla pieniksi. Tulomuuttoaste oli siellä 2,5 %, kun kaupunkiseuduilla se oli keskimäärin 4,3 %. Helsinki kuitenkin kasvaa, koska sen lähtömuuttoaste jää tulomuuttoastetta vielä pienemmäksi. Alhainen lähtömuuttoaste ratkaisee tässäkin.

    3. Tulo- ja lähtömuutolla vahva symbioosi

    Kolmas fakta liittyy alueiden tulo- ja lähtömuuton vahvaan suhteeseen. Tyypillisesti väkeä liikkuu alueilla molempiin suuntiin lähes saman verran. Kun tulomuuttoaste on suuri, sitä on lähtömuuttoastekin. Ja päinvastoin: esimerkiksi Helsingin seudulla molemmat ovat pieniä.

    Tulo- ja lähtömuuton vahvasta yhteydestä kertoo suuri positiivinen korrelaatio. Esimerkiksi ajanjaksolla 2010-2014 lähtö- ja tulomuuttoasteiden välinen korrelaatio oli +0,94 suurimmilla kaupunkiseuduilla.

    Tulo- ja lähtömuuton vahvat keskinäiset yhteydet on havaittu monissa muissakin maissa, mutta miksi näin on, sitä ei varmasti tiedetä. Esitetyt hypoteesit liittyvät muuttoalttiuden kasvuun niillä alueilla, joille muutetaan paljon, opiskelumuuttoon sekä ketjutus-selitykseen, jonka mukaan lähtömuutto vapauttaa työpaikkoja ja asuntoja tulokkaille.

    Tulo- ja lähtömuuttovirtojen vahvasta yhteydestä huolimatta muuttoprosessit synnyttävät johdonmukaisesti pieniä eroja, jotka johtavat joko positiiviseen tai negatiiviseen muuttosaldoon alueilla. Vaikka nettomuuttoluvut ovat suhteellisen pieniä, niiden väliset erot pitkälti ratkaisevat kaupunkien kasvun.

    Tästä kertoo se, että Suomen 20 suurimman kaupunkiseudun kohdalla nettomuuton osuus tulomuutosta jäi keskimäärin alle prosenttiin ajanjaksolla 2010-2014. Suurimman muuttovoiton saaneella Tampereen seudulla osuus oli jo kuitenkin 14 % ja Helsingin seudulla 12 %.

     

    Lisää tietoa aiheesta: Tervo, H. (2016). Lähtö- ja tulomuuttoa kaupungistuvassa Suomessa. In M. Fritsch, T. Hirvonen, & P. Kahila (Eds.), Aluetutkimuksen kymmenottelija : Heikki Eskelisen juhlakirja (pp. 118-132). Kirjokansi.

    Continue Reading
  • MALPE – connecting people?

    21 marras 2016
    Iina Sankala
    2473
    0

    BEMINE-hankkeella on vahva sidosryhmien verkosto, joka takaa ajantasaisen tiedonkulun tutkijoiden ja käytännön MALPE-työn välillä. MAL-verkosto toimii yhteyden rakentajana kaupunkiseuduille.

    Maankäyttöä (M), asumista (A), liikennettä (L) sekä palveluja (P) ja elinkeinoja (E) integroiva MALPE-työ on monitoimijaista ja monitoimintoista. Samalla, kun se tuntuu liittyvän kaikkeen, se ei tunnu kuuluvan kellekään.

    MALPE-kehittämisen ulottuvuuksien kattava ymmärtäminen on haastavaa jopa alan asiantuntijoille. Tällä yhdyskuntakehittämisen eri sektoreita yhteen kietovalla kehittämisotteella vaikutetaan kuitenkin kaupunkiympäristön toiminnallisuuteen ja siihen, millaisia elinympäristöjä ihmisille synnytetään. Kyse on esimerkiksi arjen liikkumisen sujuvuudesta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamisesta, kaupunkiympäristön viihtyisyydestä sekä palvelujen saavutettavuudesta yli kuntarajojen.

    Tarve elinvoimaa tukevalle ja resurssiviisasta yhdyskuntaa toteuttavalle MALPE-suunnittelulle on suuri. Tällä hetkellä on olemassa paljon erilaisia keinoja ja välineitä, joilla maankäytön suunnittelua, maapolitiikkaa ja asumista ohjataan ja toteutetaan, mutta niiden keskinäisessä koordinoinnissa on haasteita. Kysymys on myös uudenlaisen osallistavan johtamiskulttuurin löytämisestä ja hallintoyksiköiden rajat ylittävästä yhteistyöstä.

    Tutkimustieto tavoittaa päätöksenteon – ja toisin päin

    MALPE-kehittämisen kaltaisessa monitasoisessa ja sektorienvälisessä hallinnassa olevat polkuriippuvuudet, järjestelmätason epäselvyydet ja vuorovaikutuksen osittaisuus muodostavat ongelmien vyyhdin, joka tuottaa päänvaivaa niin päättäjille, suunnittelijoille kuin tutkijoillekin. BEMINE-hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että oikeat ihmiset saadaan yhteen ratkomaan näitä ongelmia ja että vuorovaikutuksessa syntyy yhteistä oppimista.

    Yhteistyö käytännön MALPE-toimijoiden kanssa edistää tutkijoiden ymmärrystä ongelmista ja samalla liittää heidät osaksi kehittämistyötä, jolla pyritään tulevaisuuteen luotaaviin mutta käytännöllisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin. Tätä kautta tutkimustieto jalostuu ja sen osumatarkkuus paranee, kun tulokset palvelevat paremmin tiedon käyttäjiä eli suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä MALPE-kehittämisen kentällä.

    MAL-verkosto toimii MALPE-toimijoiden yhteistyö- ja oppimisverkostona

    Yksi BEMINE-hankkeen partnereista on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto, MAL-verkosto, joka toimii näkemysten välittäjänä ja keskustelufoorumina käytännön MALPE-työn ja tutkimuksen välillä. Verkoston monipuolinen 16 kaupungin tai kaupunkiseudun jäsenistö, sidosryhmät ja ministeriön edustajilla täydennetty ohjausryhmä mahdollistavat sen, että tieto keskeisimmistä tiedontarpeista MALPE-suunnittelun saralla välittyy tutkijoiden korviin.

    MAL-verkosto toimii foorumina kaupunkien, seutujen, valtionhallinnon, kuntaliiton sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä. Toiminnan vaikuttavuus perustuu sen yhteiskunnalliseen ajankohtaisuuteen, toimintatasojen ja organisaatioiden väliseen vuoropuheluun sekä jäsenille suunnattuun vertaisoppimiseen. Uusinta tutkimustietoa jalkautetaan kaupunkiseuduille kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Tiedon ajantasaisuudesta huolehditaan kiinteällä yhteydellä akateemiseen tutkimusmaailmaan. Verkosto onkin ollut toimintansa aikana mukana useissa tutkimushankkeissa, viimeisimpänä maankäyttöä, asumista ja kestävää julkista taloutta tarkastellut JULMA-hanke (Puustinen ym. 2016).

    Vaikka MALPE ei kuulu yksin kellekään, se koskettaa kaikkia. Siksi BEMINE-hankkeessa haetaan malleja hyvälle vuorovaikutustyölle tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhdessä Demos Helsingin kanssa MAL-verkosto on siis yhteyksiä rakentamassa – connecting people.

     

    Continue Reading
  • ”From PARAS to incredible?”

    11 marras 2016
    Vesa Kanninen
    2200
    0

    PARAS-laki käännekohtana MAL-yhteensovittamiselle

    Kollegani sanaleikki parin viikon takaisessa BEMINE-tutkijatapaamisessa kirvoitti hymyt kuulijoiden kasvoille, ja miksikäs ei – tarkoituksena kun oli hahmottaa, millainen on suomalaisten kaupunkiseutujen tulevaisuus. Ajatus ”uskomattomasta” kehityksestä tarkoitti luonnollisesti jotain uskomattoman paljon parempaa kuin mistä on lähdetty liikkeelle. Tässä tapauksessa lähtökohta oli PARAS-laki kaupunkiseutuja koskettaneine yhteistyövelvoitteineen. Vuosien 2007-2012 laki olikin merkittävä käännekohta monen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisessa yhteensovittamisessa. Toki monella kaupunkiseudulla tätä MAL-yhteistyötä oli harjoitettu jo aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa kaupunkiseudut nimettiin, niiden yhteistyön tila ja tulevaisuus asetettiin myös arvioinnin ja vertailun kohteeksi, ja lopulta pehmeällä pakolla ”kylmäkäynnistettiin” ajatustenvaihto itsepäisimpienkin riitapukarien välillä. Miltei kymmenen vuotta myöhemmin onkin hyvä hetki miettiä, onko kehitys kulkenut kohti uskomatonta – ja jos on, missä mielessä?

    Missä mielessä –kysymyksellä viittaan luonnollisesti sanan ”incredible” erilaisiin merkityksiin: paitsi uskomattoman hienoa, se voi tarkoittaa myös kyseenalaista, epäuskottavaa, vaikeaa tai absurdia. Lähes absurdi olikin se yksituumaisuus, jolla kaupunkiseudut osoittivat haluttomuutensa lähteä hyödyntämään maankäyttö- ja rakennuslain tarjoamia mahdollisuuksia seudullisen yhteistyönsä tiivistämiseksi. Samalla paljastui vastauksia kysymyksiin, joita ei suoranaisesti edes esitetty. Kuntien yhteinen yleiskaavoitus koettiin – ja koetaan edelleen – vaikeaksi työkaluksi seudullisessa suunnittelussa. Kuntien välinen yhteisymmärrys seudullisista kysymyksistä oli tuolloin useilla kaupunkiseuduilla varsin vähäistä ja jo retoriikaltaankin epäuskottavaa MALPE-kliseetä. Myös tuolloiset valmiudet yhteistyöhön voitiin hyvällä syyllä kyseenalaistaa. Näin ”uskomattoman” vähemmän mairittelevat tulkinnat ovat olleet läsnä kaupunkiseutujen MAL-yhteistyössä alusta pitäen.

    Uusi yksituumaisuus: kaupunkiseutujen kehittäminen on yhteinen asia

    Kuuntelin viime viikon lopulla Ympäristöministeriön Pankkisalin vallanneessa BEMINE-keskustelutilaisuudessa seitsemän kaupunkiseudun näkemyksiä siitä, missä nyt ollaan ja mitä tulevaisuudelta odotetaan. Niin viralliset näkemykset kuin epämuodollisetkin keskustelut ja kommentit kertoivat uudesta yksituumaisuudesta: kaupunkiseutujen yhteisessä kehittämisessä nähdään oltavan yhteisten etujen ja koko yhteiskunnan yhteisen tulevaisuuden asialla. Niinpä olenkin taipuvainen tulkitsemaan kaupunkiseutujen viimeisen vuosikymmenen yhteistyön kehittymistä ”uskomattoman” myönteisten tulkintojen kautta: alun lainauksessa ”incredible” tarkoittaa tietenkin loistavaa, spektaakkelinomaista, mahtavaa ja ihmeenomaista. Kaupunkiseutujen yhteistyön kehittymisessä on ollut myös – ja erityisesti – piirteitä, joita uskon tultavan jossain vaiheessa luonnehtimaan jopa tällaisilla ylisanoilla.

    Ihmeenomaisesti on täysin epämuodollinen rakennemalli noussut paitsi seudullisen MAL-strategioinnin välineeksi, myös kovaksi valuutaksi MAL-sopimuksista neuvoteltaessa. Mahtavaa on ollut seurata joidenkin kaupunkiseutujen yhteistyön kukoistuksen syntyä – seudullinen strategisuus on alkanut muovautua loistaviksi visioiksi, strategioiksi ja toteuttamisen koordinaatioksi. Show, Know ja Flow ovat syöpyneet strategisten suunnittelijoiden verkkokalvoille, spektaakkelinomainen kartallinen visuaalisuus palloineen, rattaineen ja laveerauksineen, jos kohta omintakeisine tikku-ukkoineen ja ameeboineenkin, on syrjäyttänyt yleiskaavallisen byrokratiaväripaletin ja tiukkaviivaiset tehokkuusmerkinnät. Siinä sivussa on paiskittu seudullista yhteistyötä hihat käärittynä. Ja mikä tärkeintä: kaupunkiseutujen kunnissa on toden totta tultu entistä tietoisemmiksi niin keskinäisestä riippuvaisuudesta kuin yhteistyön hyödyistä.

    Entä tästä eteenpäin?

    Kaupunkiseutujen toimintaympäristö on monenlaisten murrosten, muutosten ja haasteiden sävyttämä, eikä paraskaan yhteistyö voi sen paremmin poistaa epävarmuutta tulevasta kuin taata aidosti kestävän kasvun saavuttamista. Se voi kuitenkin luoda itselleen uutta tietoisuutta sekä kaupungistumisen dynamiikan monimutkaisuuksien käsittelystä että omasta toiminnastaan. Tätä kaupunkiseutujen ei myöskään tarvitse tehdä kokonaan itse: BEMINE-konsortio on olemassa juuri fasilitoidakseen tällaista tietoisuuden kasvattamista. Tämän näemme myös poikivan innovaatiota kaikilla suunnittelun ja kehittämisen tasoilla, visioinnin muodoista mallinnuksen tietosisältöihin, hallinnon ja hallinnan ymmärryksestä kaupunkiseutujen rakenteellisen kehityksen ennakointiin, uusista suunnittelun tekemisen tavoista yhteiskehittelyn käytäntöihin. Kaiken takana on tavoite päästä suunnitteluintegraation ajattelussa uudelle tasolle, ”MALPEn tuolle puolelle”.

    Ja mikä tärkeintä: kaupunkiseutujen kunnissa on toden totta tultu entistä tietoisemmiksi niin keskinäisestä riippuvaisuudesta kuin yhteistyön hyödyistä.

     

    Continue Reading
  • The State of the Art

    10 marras 2016
    Otto-Wille Koste
    2093
    0

    BEMINE -consortium gathered together on 26.-27.10.2016 to find common themes and points of interest within the consortium. In the beginning every research group presented the earlier research they have done related to BEMINE. The aims of the seminar were to find common inter-disciplinary themes and define collaborative research questions.

    State-of-the-art presentations can be found here:

    Aalto – Raine Mäntysalo
    UTa – Jarmo Vakkuri
    Aalto – Kimmo Lapintie
    UTa – Jouni Häkli
    SYKE – Ari Nissinen
    VTT – Juha Honkatukia
    UoM – Joe Ravetz
    JYU – Hannu Tervo
    NMBE – Petter Næss
    Raine Mäntysalo: Breaking MALPE paths

     

     

    Continue Reading
  • BEMINE researcher seminar 26.-27.10.2016

    25 loka 2016
    Johannes Mikkonen
    2525
    0

    BEMINE -consortium gathers together on 26.-27.10.2016 in Finnish Environment Centre to find common themes and points of interest within the consortium and  integrate research groups and their research themes. 

    Program

    DAY 1

    10:00-10:15 Welcome

    10:15-10:30 RE-DEFINE forum lessons & Interaction in SRC projects

    10:30-11:45 State-of-art -session 1

    11:45-12:45 Lunch

    12:45-13:30 State-of-the-Art WIKICAFE 1

    13:30-13:45 Coffee

    13:45-15:00 State-of-art -session 2

    15:00-15:45 State-of-the-Art WIKICAFE 2

    15:45-16:00 Coffee

    16:00-16:45 IRG reflections

    16:45-17:00 Day 1 wrap-up

    19:00 Dinner, restaurant Kappeli

     

    DAY 2

    09:00-09:10 Welcome

    09:10-09:30 Introduction to Phase 2 collaboration

    09:30-09:45 Learning from day 1: central issues; Introduction to workshops

    09:45-11:30 Phase 2 parallel workshops

    11:30-12:30 Presentation of workshop findings

    12:30-13:15 Lunch

    13:15-14:00 Collaborator/stakeholder workshop

    14:00-14:15 Coffee

    14.15-15:00 Communication/media workshop

    15.00-15:30 Wrap-up and next steps

     

    Continue Reading
  • European cities as solutions

    17 loka 2016
    Matti Lindholm
    2399
    0

    The State of European Cities 2016 has just been published as a joint effort by DG REGIO of the European Commission and UN-Habitat ahead of the Habitat III Conference. It contains invaluable information about the progress and potential of European cities in 28 EU member states supplemented by the EFTA countries in the areas of people, environment, governance and the economy.

    In the report, cities are seen as solutions rather than hotspots for challenges, Dr Terämä rejoices.

    ”In the report, cities are seen as solutions rather than hotspots for challenges”, Dr Emma Terämä, a Senior Research Scientist at SYKE and a member of the BEMINE consortium, rejoices. She comments the report in a blog post at syke.fi. ”What we wish to explore further, as supported by this excellent report, is the much-needed European comparison of sustainable and liveable cities, what demographic and diverging trends cities and regions are experiencing, and how to increase evidence-base for decision-making and collaboration in tackling the upcoming issues”, she paints for the future.

    You can read more about Dr Terämä’s reactions and comments on her blog post at syke.fi.

    Continue Reading
  • 4.11.2016 Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksissa

    10 loka 2016
    Johannes Mikkonen
    2902
    0

    KAUPUNKISEUTUJEN ROOLI KUNTA- JA MAAKUNTAUUDISTUKSISSA

    Keskustelutilaisuus kaupungeille, kaupunkiseuduille ja valtiolle

    Aika: Perjantaina 4.11.2016, klo 9.00–12.30

    Paikka: Ympäristöministeriö, Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki

    Tilaisuuden aineistot ovat ladattavissa täältä!

    Aalto-yliopisto, Ympäristöministeriö ja valtakunnallinen MAL-verkosto järjestävät kaupunkiseutuja koskevan keskustelutilaisuuden kunnille, kaupunkiseuduille ja valtiokumppaneille Ympäristöministeriön tiloissa Helsingissä.

    Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on pohtia kaupunkiseutujen lähitulevaisuuden tilannekuvaa sekä kysymystä siitä, mikä on kaupunkiseutujen rooli ja tehtäväkenttä historiallisen suuren kuntauudistuksen pyörteissä. Mitä elinvoiman vahvistuminen tarkoittaa käytännössä ja mihin suuntaan MALPE-yhteistyötä ja integraatiota tulisi viedä kaupunkiseutujen näkökulmasta? Mitä lainsäädännöllisiä reunaehtoja uudistukseen liittyy? Millaista palautetta kaupungit antavat maakuntauudistuksen lausuntokierroksella? Nämä ovat muutamia keskeisiä kysymyksiä, joihin keskustelutilaisuudessamme pureudumme. Tilaisuuden keskustelun virittelijänä toimii Vesa Kanninen BEMINE-tutkimuskonsortiosta.

    Lisätiedot ja yhteydenotot:

    BEMINE-konsortio: Vesa Kanninen, projektikoordinaattori, 050 5124 632, Aalto-yliopisto, vesa.kanninen@aalto.fi; bemine.fi

    MAL-verkosto: Tero Piippo, projektipäällikkö, 040 038 8735, tero.piippo@tampereenseutu.fi, Kati-Jasmin Kosonen, erikoissuunnittelija, 040 195 2852, kati-jasmin.kosonen@tampereenseutu.fi, Iina Sankala, projektisuunnittelija, 040 8468127, iina.sankala@tampereenseutu.fi, www.mal-verkosto.fi

    Ilmoittautumiset perjantaihin 28.10.2016 klo 15.00 mennessä:

    https://www.lyyti.in/Kaupunkiseutujen_tulevaisuus_40112016

    OHJELMA
    8.30 alkaen aamukahvi/tee ja piiras
    9.00 TILAISUUDEN AVAUS
    Matti Vatilo, rakennusneuvos, Ympäristöministeriö

    KAUPUNKISEUTUJEN ROOLI TULEVISSA KUNTA- JA MAAKUNTAUUDISTUKSISSA
    Päivi Laajala, ylijohtaja, Valtiovarainministeriö

    KUNTALIITON NÄKÖKULMA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN
    Kauko Aronen, kaupunkipoliittisen työryhmän sihteeri, Kuntaliitto

    SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN PUHEENVUOROT
    Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, Helsingin kaupunki
    Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseutu,

    ELINKEINOELÄMÄN NÄKÖKULMA
    Juha Metsälä, konsernijohtaja, Pohjola Rakennus Oy

    TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMA UUDISTUKSEN PROBLEMATIIKKAAN
    Ilari Karppi, aluetieteen dosentti, BEMINE-tutkimuskonsortio, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

    KESKUSTELUA, KYSYMYKSIÄ

    11.10 PANEELI: KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUDEN ROOLIA HAKEMASSA

    Paneelin osallistujat: Mari Randell Helsingistä, Leena Rossi Jyväskylästä, Toomas Lybeck Cursor Oy:stä (Kotka-Hamina), Matti Matinheikki Oulusta, Mikko Nurminen Tampereelta, Antti Kirkkola Turusta, Mari Siivola Vantaalta sekä Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä. Paneelin juontaa Vesa Kanninen Aalto-yliopistosta.

    YHTEISKESKUSTELU

    12.20 YHTEENVETO JA TILAISUUDEN PÄÄTÖS

    Continue Reading