Urban Forum II – Kysymyksiä ja vastauksia kaupunkiseutujen tulevaisuudesta

12 huhti 2017
Emmi Venäläinen
835
0

4,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupunkiseuduilla eli joko keskuskaupungeissa tai niiden läheisessä vaikutuspiirissä. Tämä näkyy muun muassa palveluelinkeinojen roolin kasvussa sekä alueellisissa eroissa ihmisten osaamisissa ja kyvykkyyksissä. BEMINE-tutkimushankkeen toinen, maaliskuun lopussa pidetty, Urban Forum kokosi kaupunkien suunnittelijat ja  asiantuntijat yhteen pohtimaan, mitä erilaiset urbanisaation trendit tarkoittavat kaupunkiseutujen kehittämisen näkökulmasta.

Tilaisuudessa keskusteltiin, millaista tukea evidenssipohjainen tieto ja yhteiskehittäminen voivat tarjota kaupunkisuunnitteluun ja päätöksentekoon. Mihin suuntaan seudullinen yhdyskuntarakenne kehittyy? Miten muuttoliike muovaa kaupunkiseutuja? Seuraavatko työpaikat luovia ja osaavia ihmisiä kaupunkiseuduilla? Kuinka oikeanlaista empatiaa voidaan lisätä päätöksenteossa?

Professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi forumissa kaupungistumisen tämänhetkisestä kehityksestä. Tällä hetkellä peräti 4,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupunkiseuduilla eli joko keskuskaupungeissa tai niiden läheisessä vaikutuspiirissä.

Kaupungistuminen on syönyt niin kutsuttujen reuna-alueiden kasvua voimakkaasti 1970-luvulta asti. Tervon mukaan palveluiden rooli on tärkeä kaupunkiympäristöissä. Niiden ihmiset muuttavat palveluiden perässä. Samalla Tervo totesi, että myös työpaikat seuraavat jossain määrin väestön liikettä. Korkeasti koulutetut vetävät alueelle myös työpaikkoja ja palveluita.

VTT:n johtava asiantuntija Juha Honkatukia avasi puheenvuorossaan urbanisaation taloudellisia trendejä. Honkatukian mukaan on syytä muistaa, että suunnittelu ja aluetalouden tapahtumat kulkevat käsi kädessä. Honkatukia nostaa väestön liikkumisen yhdeksi tärkeimmistä trendeistä. Liikkuminen johtaa eri alueiden eroihin ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden perusteella. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on nähty alueellisesti uusia kasvukeskittymiä osaavan väestön muuttoliikkeen seurauksena.

Honkatukia korostaa, että biotalouteen liittyvä politiikka voi myös ohjata uusien mahdollisuuksien äärelle. Hänen mukaansa biotaloustuotteiden taloudelliset vaikutukset ulottuvat tuotantopaikkojen lähelle, sillä tuotteita ei voida kuljettaa kovin kauas. Tämän vuoksi biotalouden vaikutukset perifeeristen alueiden kehitykselle voivat olla merkittäviä. Seminaarin kaikki esitykset löytyvät täältä.

BEMINE-hankkeen yhtenä tavoitteena on käyttää tutkimustietoa konkreettisten työkalujen kehittämiseksi kohti kestävää ja eri sektorit yhdistävään kaupunkiseutujen suunnitteluun.Tämä työ käynnistettiin forumin co-creation -työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät kehittämään prototyyppejä kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluista. Kooste työpajoista on luettavissa täällä.

Seuraava Urban Forum järjestetään syksyllä 2017. Tervetuloa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *