Hypoteesit

1. Nykyinen MALPE-suunnittelun osa-alueiden yhteensovittaminen on suomalaisilla kaupunkiseuduilla monin tavoin riittämätöntä

  • tietopohja kaupungistumisen dynamiikasta on riittämätön: erityisesti tarvitaan uutta tietoa talouden tekijöiden kasautumisen prosesseista, liikkuvuuden ja saavutettavuuden muodoista, sekä innovatiivisen toiminnan kehityskuluista. Lisäksi on tarpeen selvittää näiden yhteisvaikutusta paikalliseen ja seudulliseen talouskehitykseen;
  • tärkeimpien kaupunkikehityksen ilmiöiden tiivistäminen ja pelkistäminen malleiksi ja käsitteiksi niin tutkimuksen tarpeisiin kuin käytännön työn tueksikin on puutteellista – erityistä pulaa on eri toimintoja yhteensovittavista malleista ja käsitteistä;
  • nykyinen MALPE-työ ei huomioi olennaisia kaupunkiseutujen instituutioihin liittyviä polkuriippuvuuksia, mikä heikentää yhdentämisen mahdollisuuksia ja siten MALPE-työn käyttökelpoisuutta;
  • epäselvyys MALPE-työssä käytettävien ‘pehmeiden’ suunnitteluvälineiden ja ‘kovien’ hallinnon rakenteiden välillä estää MALPEa muodostumasta tehokkaaksi ja osaksi kaupunkiseutujen kehittämistyötä.

2. Näistä puutteista johtuen MALPE-työ ei ole kyennyt edistämään yhteensovittavaa ja yhdentävää ja strategista, tulevaisuutta monimuotoisesti luotaavaa kehittämistyötä kaupunkiseuduilla. Näin myös mahdollisuuksia kestävämmän kaupunkikehityksen tukemiseen uhkaa jäädä hyödyntämättä

3. MALPE-työn vaikeudet johtuvat ‘siiloissaan’ toimivien hallinnon sektorien ja kaupunkikehityksen dynamiikan yhteensopimattomuudesta.