BEMINE alkoi tutkimusasetelman yhteiskehittämisellä

5 syys 2016
Johannes Mikkonen
1074
0

Strateginen tutkimus tähtää vaikuttavuuteen. Monimutkaisista ilmiöistä on haastavaa tuottaa toimintasuosituksia pelkän tutkimuksen pohjalta, ja vaikuttavuus edellyttää uudenlaista tiedontuotantoa ja yhteiskehittämistä. Siksi BEMINE aloitettiin radikaalilla ja innostavalla tavalla, kun kutsuimme 70 tutkijaa ja kaupunkikehityksen tekijää arvioimaan akateemisen hankkeen lähtökohtia Tieteiden talolle.

Tapahtuman PPT -esitykset löytyvät osoitteesta:
Re-define: Millaisia ovat tulevaisuuden kestävät kaupungit?
Joe Ravetzin PPT-esitys löytyy osoitteesta:
BeMine – redefine – Ravetz
Seminaarissa esiin nousseista asioista koostettu PPT-esitys löytyy osoitteesta:
BEMINE-hypoteesin ”reality check” 31.8.2016

Inhimillinen ulottuvuus Smart City -ajatteluun

Päivä käynnistyi Manchesterin yliopiston tutkijan Joe Ravetzin esitykseen, jossa hän hahmotteli synergisesti kehittyvää Urban 3.0 -kaupunkimallia, joka tuo smart city-ajatteluun vahvemmin ihmisyyden ulottuvuuden. Sosiaalisesti määrittyvällä älykkyydellä voidaan teknologisia ratkaisuja korostava smart city muuntaa aidosti viisaaksi kaupungiksi (intelligent/wise city), jolla on kykyä oppia, ajatella sekä toimia ja kehittyä yhdessä. Rakennusaineet tällaiselle kaupunkijärjestelmälle syntyvät yhdessä tekemisen kautta (co-creation, co-production), joka on BEMINE:ssä keskeisessä roolissa.

BEMINE-hankkeen seitsemän tutkimustahoa tutkivat nykyisessä MALPE-työssä vaikuttavia kitkatekijöitä ja polkuriippuvuuksia  sekä niiden ylittämistä.
Katso tutkimustiimien esittelydiat täältä.
Hankkeen yleistajuinen esittely löytyy täältä.

Osallistujat kommentoivat tutkimusasetelmia screen.io-palvelun kautta. Keskustelussa korostui tarve uudelleen organisoitumiselle, jotta relevantit toimijat pääsevät aidosti kehittämään yhdessä kaupunkialueiden MALPE-suunnittelua. Myös kaupunkien ja maakuntien välinen ero ja keskustelu urbanisaation suunnasta ja välttämättömyydestä oli vilkasta.

Nykyisessä MALPE-suunnittelussa jäävät edelleen liian vähälle huomiolle asukkaat (nykyiset ja tulevat) sekä yrittäjät (erityisesti nopeasti muuttuva työmarkkina: ns. työttömät, mikroyrittäjyys/keikkayrittäjyys – toimitilakysymykset).”

Mielestäni kaupungistumisesta on ainakin julkisuudessa tehty jostain syystä Suomessa ideologinen ja jopa teosofinen asia. Minusta kaupungistuminen on yksi ihmisyhteisöjen ilmiö monen muun ilmiön joukossa. Sitä pitäisi tutkia yhtä kriittisesti kuin kaikkia muitakin ilmiöitä ilman hyvä/huono -ennakkoasetelmaa”

Yhdessä eteenpäin

Iltapäivän työpajoissa, sidosryhmät, tutkijat ja muut osallistujat pääsivät vielä aidosti muokkaamaan tutkimusasetelmaa. Heille annettiin tehtäväksi pohtia omasta näkökulmasta MALPE-koordinaation tai yleensä suomalaisten kaupunkiseutujen kehittämisen isoimmat haasteet, toimijat, joita tarvitaan niitä ratkaisemaan, sekä toivottuja tuotoksia tutkimuskonsortiolta:

  1. HAASTEET: Keskeisimmiksi haasteiksi nähtiin siiloutuminen sekä yhteistyön puute ja vaikeus. MALPE-työ on monimutkaista ja vaikeaa ja sitä tehdään liian erillään ja epäselvästi.
  2. TOIMIJAT: MALPE-koordinaation keskeisiä haasteita ratkaisemaan tarvitaan iso joukko toimijoita asukkaista aina hallinnon eri tasoille. Erityisesti korostettiin maankäyttöön liittyvien keskeisten ministeriöiden (ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö) roolia, mutta myös kaupunkiaktiivit, esimerkiksi Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä mainittiin useasti.
  3. TUTKIMUSHANKKEELTA toivottiin muun muassa jo sen aikana tapahtuvaa dialogia eri toimijoiden välillä, visioita suomalaisten kaupunkiseutujen tulevaisuudesta, tutkimustuloksia seudullisen yhteistyön haasteista ja hyödyistä.

Työpajoista työstetään kooste, jota tutkijat hyödyntävät, kun tutkimussuunnitelmia tarkastetaan syksyn aikana. Vuoropuhelu ja yhteistoiminta hankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa jatkuu.

KOMMENTOI ALLE, JOS HALUAT OLLA MUKANA!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *