Miten BEMINE muuttaa kaupunkiseutuja?

30 elo 2016
Johannes Mikkonen
5553
0

BEMINE-hankkeessa kehitetään työkaluja, joilla kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelusta tulee eri puolilla Suomea ennakoivaa ja strategista. Silloin kunta näyttäytyy kansalaisille nykyistä ystävällisempänä ja taloudellisesti tehokkaampana.

Mitä BEMINE-hankkeessa tehdään, hankkeen projektikoordinaattori Vesa Kanninen?

Suomen kaupunkiseuduille kehitetyn MALPE-toimintamallin pyrkimyksenä on sovittaa valtion ja kuntien yhteistyönä maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelunäkökulmat yhteen. Näistä aloista muodostuu akronyymi MALPE. Tätä ajattelua hyödyntäen konsortio pyrkii:

1) kokoamaan käsityksen Suomen kaupungistumisprosesseista ja kasautumisdynamiikoista vertailemalla sitä eurooppalaiseen kehitykseen
2) kartoittamaan epäselvyydet, jotka liittyvät poliittiseen toimijuuteen, tiedonhallintaan ja eri politiikkatoimien koordinaatioon nykyisessä MALPE-työssä ja kehittämään ratkaisuja niihin
3) tuottamaan politiikka- ja suunnittelusuosituksia MALPE-työhön osallistuneille kaupunkiseuduille.

Miksi BEMINE-hanke on tällä hetkellä tärkeä avaus Suomessa?

On oletettu liian pitkään, että kaupunkiseuduilla saadaan aikaan MALPE-toimijoiden (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeino) yhteistyötä, kunhan vain päätetään niin. Monesti seuraus on se, että jokainen tuo omat tavoitteensa pöytään, mutta niistä ei muodostu yhteistä agendaa. Kaikki pitävät hanakasti kiinni omista tavoistaan ja toimintalogiikoistaan.

Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena onkin nyt päästä beyond MALPE, eli asetelman yli, kuten hankkeen nimi kuuluu – Beyond MALPE-coordination: integrative envisioning. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua tehtäisiin avoimemmin, ennakoivammin ja strategisemmin aidosti yhteisissä pöydissä.

Minkä yhteiskunnallisen ongelman BEMINE pyrkii ratkaisemaan?

Kaupungistuminen on monimutkainen vyyhti erilaisia kehityskulkuja, joihin liittyy paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat taas toisiin kehityskulkuihin. Tämän päivän julkishallinto on monien vaatimusten ristitulessa. Kehitys on myös eriytymässä: yhtäällä on vastattava kysymyksiin niin seudullisesta kilpailukyvystä kuin palvelujen järjestämisestä yhä laajeneville kaupunkien reuna-alueille. Toisaalla on löydettävä keinoja hallita talouden supistumisesta ja väestön vanhenemisesta koituvia haasteita.

Kaupunkiseuduilta kuitenkin puuttuvat pöydät, joissa näitä ongelmia kyettäisiin käsittelemään. Konsortiossamme on osaamista, joka hahmottaa problematiikkaa laajasti ja osaa tuoda erilaisia toimijoita yhteen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupunkiseutujen kehittäminen on enemmän visioivaa yhteiskehittelyä ja vähemmän kaavamaista edunvalvontaa.

Mistä työ lähtee liikkeelle?

Työ lähtee liikkeelle Redefine-seminaarista 31. elokuuta. Silloin kysymme yhteistyökumppaneiltamme, miten tutkimusasetelmaamme kannattaisi parantaa, olemmeko unohtaneet jotain tärkeää, ja millaisia painotusten tulisi olla. Kumppaneitamme hankkeessa ovat muun muassa kaupunkikehityksestä vastaavat ja siihen vaikuttavat ministeriöt ja virastot sekä moninaiset kaupunkiseuduilla yhteistyötä jo tekevät julkiset ja yksityiset tahot. Toivomme, että hankkeen myötä yhteistyöverkostot kehittyvät myös kansalaisyhteiskunnan suuntaan.  

Akatemian toiveiden mukaan aloitamme hahmottamalla moniulotteisen tilannekuvan hankkeen toimintaympäristöstä, ja samalla lähdemme luomaan uusia tutkimuksellisia avauksia, jotka auttavat näkemään rakenteiden ja käytäntöjen kehittämisen tarpeita, välttämättömyyksiä ja eritoten mahdollisuuksia.

Miten suomalaiset kaupunkiseudut ovat parempia paikkoja elää hankkeen jälkeen vuonna 2020?  

Vuonna 2020 suomalaiset kunnat ovat taloudellisesti tehokkaampia, tuottavat palveluita ihmisille tasavertaisemmin ja ovat nykyistä herkempiä ympäristökysymyksille. Kunnat kykenevät keskittymään kehitystyössään oikeisiin asioihin ja ne näkevät asioiden väliset suhteet paremmin. Kansalaisille kunnat näyttäytyvät nykyistä ystävällisempinä ja helpommin lähestyttävinä.

BEMINE saa rahoituksensa Strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN). Sen tehtävänä on rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *