Mitä vuorovaikutus tarkoittaa BEMINE-hankkeessa?

29 elo 2016
Johannes Mikkonen
1059
0

BEMINE-hanke tutkii kaupungistumista Suomessa ja kehittää uusia työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun. Demos Helsinki vastaa vuorovaikutuksesta hankkeessa.

Mitä vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä, hankkeen vuorovaikutusvastaava Johannes Mikkonen?

Perinteisesti tutkijat ovat ensin tutkineet ja sen jälkeen levittäneet tietoa yhteiskuntaan eri sidosryhmille esimerkiksi raporteilla, seminaareilla ja tiedotteilla. BEMINE-hankkeessa tehdään toisin. Tiedonhyödyntäjät osallistuvat tutkimusprosessiin aktiivisesti koko sen ajan. Sitä kutsutaan yhteiskehittämiseksi.

Kysymme esimerkiksi tämän viikon Redefine-seminaarissa yhteistyökumppaneiltamme, miten tutkimusasetelmaa pitää kehittää, jotta varmasti tuotamme heille hyödyllistä tietoa, joka helpottaa MALPE-toimijoiden yhteistyötä. MALPE-toimijoita ovat kunnissa maankäytöstä, asumisesta, liikkumisesta, palveluista ja elinkeinotoiminnasta vastaavat tahot. Nimettyinä yhteistyökumppaneina hankkeessa on mukana useiden ministeriöiden ja yliopistojen lisäksi maakuntaliittoja sekä kaupunkien toimijoita.

Kollaboraattorien on tärkeä olla mukana hankkeessa alusta asti. Se, että he saavat vaikuttaa tutkimussuunnitelmaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, auttaa heitä sitoutumaan,  tuntemaan omistajuutta ja jalkauttamaan tutkimuksen tuloksia omassa työssään. Kompleksisessa maailmassa tieteen kyky tuottaa suoraan sovellettavaa neuvonantoa päätöksenteolle on haastava, mikä lisää vuorovaikutuksen tärkeyttä.

Miten vuorovaikutusta toteutetaan käytännössä?

Onnistuneen vuorovaikutuksen ydin on hyvin suunnitellut ja fasilitoidut vuorovaikutustilanteet, joissa tutkijat ja kollaboraattorit työskentelevät yhdessä. Demos Helsingin tehtävä on tukea tutkijoita muokkaamaan tutkimustieto sellaiseen muotoon ja suunnitella tilanteet niin, että kollaboraattoreiden on helppo ymmärtää sitä ja tuoda omasta työstä kumpuava näkökulma pöytään. Työtä voisi kuvata englanninkielisellä termillä sense making, tolkun teko vapaasti suomennettuna.

Olemme Demos Helsingissä kehittäneet menetelmiä, joilla kaikki osallistujat saadaan kontribuoimaan yhteiskehittämistilanteissa. Näin kaikki saavat tuotua oman näkökulmansa esille. Ei vain äänekkäät ja titteliltään korkea-arvoiset.

Onnistuneessa vuorovaikutustilanteessa osallistujilla on jaettu tavoite, mitä työstetään ja miten tuotettua tietoa käytetään tulevaisuudessa. On tärkeää, että vuorovaikutustilanteet dokumentoidaan hyvin ja syntynyt tieto jalostetaan tutkijoiden eteenpäin työstettäväksi.

Keiden kaikkien välillä vuorovaikutusta hankkeessa tapahtuu?

Vuorovaikutusta tapahtuu hankkeessa neljällä eri tasolla.

  1. Osahankkeiden sisällä tutkijat vuorovaikuttavat verkostojensa kanssa pitkin matkaa eri yhteyksissä.
  2. BEMINE konsortio on iso, joten myös sen sisällä tiedon pitää liikkua sujuvasti. Jaamme tietoa tietoa keskenämme ja teemme siitä erilaisia kokoelmia ja synteesejä pitkin matkaa.
  3. Vuorovaikutamme konsortiona läpi työpajoissa, seminaareissa ja kahdenvälisissä tapaamisissa eri tasojen päätöksentekijöiden, ministeriöiden ja kaupunkien virkakunnan kanssa.
  4. STN-hankkeiden idea on tuottaa yhteiskunnallisesti relevanttia ja vaikuttavaa tutkimusta, joten toki yksi vuorovaikutuksen taso on koko suomalainen yhteiskunta.

Suomen Akatemian tutkimusta rahoitetaan yhteisistä varoistamme. Jotta ihmiset arvostavat tutkimusta tulevaisuudessa, sen arvon pitää välittyä heille. Siihen tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta akateemisen yhteisön ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Sen varmistus on Demos Helsingin tehtävä BEMINE-hankkeessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *