Kaupunkien kasvu – ovatko työpaikat vai ihmiset ensin?

10 maalis 2017
Hannu Tervo
1107
0

Kasvavatko alueet, kun yritykset luovat työpaikkoja ja ihmiset seuraavat perässä? Vai etsivätkö ihmiset elämiseen laatua ja hakeutuvat mukaville alueille, jolloin yritykset seuraavat saadakseen työntekijöitä ja tarjotakseen palveluita kasvaneelle väestölle?  Kaupunki- ja aluetalouksien tutkijat ovat jo yli puoli vuosisataa pohtineet näitä aluekasvun perimmäisiä syitä. Kysymys on tietenkin kana-munatyyppisestä kiistelystä – tässä tapauksessa siitä, kumpi on ensin, tarjonta vai kysyntä? Kysymyksen pohtiminen auttaa kuitenkin ymmärtämään kaupunkien kasvuprosesseja ja myös sitä, kannattaako kaupunkien kehittämisessään ensisijaisesti panostaa yritysten toimintaedellytyksiin vai asuinympäristöön ja palveluihin.

Hollannissa tehdyssä meta-analyysissa käytiin läpi useita kymmeniä kysymystä analysoinutta tutkimusta. Meta-analyysi osoitti, että yhtä selkeää vastausta kasvuprosessin luonteesta ei ole. Vaikutusketju, jonka mukaan työpaikat seuraavat ihmisiä, on kuitenkin saanut tutkimuksissa enemmän empiiristä evidenssiä kuin päinvastainen vaikutusketju. Kausaliteetti voi kuitenkin vaihdella eri ajankohtien, alueiden ja työpaikkojen kesken. Useat yhdysvaltalaiset tulokset osoittavat vaikutusketjun kulkevan väestöstä työpaikkoihin, kun monissa Euroopan maissa tulos on ollut päinvastainen. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan kaupunkialueiden väestömuutoksia määrittävät sekä taloudelliset tekijät että alueen miellyttävyys, kun maaseutu-alueilla dominoivat vain taloudelliset tekijät.  

Suomessa kysymystä alueellisen kasvuprosessin luonteesta on analysoitu vain vähän. Jos asiaa kysytään kadunmieheltä tai –naiselta, vastaus lienee jotakuinkin tällainen: ”pysyäkseen leivän syrjässä kiinni täytyy luonnollisesti muuttaa sinne, missä työpaikkoja on”. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Tämä tuli ilmi kahdessa BEMINE-hankkeessa valmistuneessa tutkimuksessa, joissa kysymystä analysoitiin ekonometrisin menetelmin. Suomen tilannetta verrattiin myös muihin maihin.

Suomea koskeva tutkimusten keskeinen tulos on kaksijakoinen: ihmiset keskimäärin ovat seuranneet työpaikkoja, mutta erityisesti taloudellisen kasvun aikana korkeasti koulutetut, luovat ihmiset kuitenkin määrittävät kehityksen suuntaa, sillä työpaikat seuraavat heitä. Lopputulos näyttäytyy kumulatiivisena kasvuprosessina, jossa työpaikka- ja väestökasvu ruokkivat toisiaan. Tämän myös havaitsemme Suomesta.

Etenkin suurilla, dynaamisilla kaupunkialueilla kasvu on tarjontajohteista.  Tietovaltaisessa, luovassa taloudessa työpaikat seuraavat ihmisiä. Jo nyt ja vielä enemmän vastaisuudessa osaavat, pitkälle koulutetut ihmiset hakeutuvat heitä miellyttäville alueille. Välitön työn saanti ei ole ratkaiseva. Dynaamiset kaupunkialueet voivat tarjota moninaisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja ylipäätään urbaanin elämänjuoksun vaatimia hyviä elinympäristöjä. Menestyvän kaupunkialueen tulee olla valmis panostamaan vetovoimansa kehittämiseen.

Aiheesta lisää BEMINE-tutkimuksissa:

Tervo, H. (2016). Do People Follow Jobs of Do Jobs Follow People? : The Case of Finland in an International Context. Journal of Regional Analysis and Policy, 46 (1), 95-109.  http://jrap-journal.org/pastvolumes/2010/v46/jrap_v46_n1_a7_tervo.pdf Open access

Østbye, S., Moilanen, M., Tervo, H. & Westerlund, O. (tulossa). The Creative Class: do Jobs follow People or do People follow Jobs? Regional Studies

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *