Yhteistyö

  • Urban Forum II – Kysymyksiä ja vastauksia kaupunkiseutujen tulevaisuudesta

    12 huhti 2017
    Emmi Venäläinen
    640
    0

    4,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupunkiseuduilla eli joko keskuskaupungeissa tai niiden läheisessä vaikutuspiirissä. Tämä näkyy muun muassa palveluelinkeinojen roolin kasvussa sekä alueellisissa eroissa ihmisten osaamisissa ja kyvykkyyksissä. BEMINE-tutkimushankkeen toinen, maaliskuun lopussa pidetty, Urban Forum kokosi kaupunkien suunnittelijat ja  asiantuntijat yhteen pohtimaan, mitä erilaiset urbanisaation trendit tarkoittavat kaupunkiseutujen kehittämisen näkökulmasta.

    Tilaisuudessa keskusteltiin, millaista tukea evidenssipohjainen tieto ja yhteiskehittäminen voivat tarjota kaupunkisuunnitteluun ja päätöksentekoon. Mihin suuntaan seudullinen yhdyskuntarakenne kehittyy? Miten muuttoliike muovaa kaupunkiseutuja? Seuraavatko työpaikat luovia ja osaavia ihmisiä kaupunkiseuduilla? Kuinka oikeanlaista empatiaa voidaan lisätä päätöksenteossa?

    Professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi forumissa kaupungistumisen tämänhetkisestä kehityksestä. Tällä hetkellä peräti 4,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupunkiseuduilla eli joko keskuskaupungeissa tai niiden läheisessä vaikutuspiirissä.

    Kaupungistuminen on syönyt niin kutsuttujen reuna-alueiden kasvua voimakkaasti 1970-luvulta asti. Tervon mukaan palveluiden rooli on tärkeä kaupunkiympäristöissä. Niiden ihmiset muuttavat palveluiden perässä. Samalla Tervo totesi, että myös työpaikat seuraavat jossain määrin väestön liikettä. Korkeasti koulutetut vetävät alueelle myös työpaikkoja ja palveluita.

    VTT:n johtava asiantuntija Juha Honkatukia avasi puheenvuorossaan urbanisaation taloudellisia trendejä. Honkatukian mukaan on syytä muistaa, että suunnittelu ja aluetalouden tapahtumat kulkevat käsi kädessä. Honkatukia nostaa väestön liikkumisen yhdeksi tärkeimmistä trendeistä. Liikkuminen johtaa eri alueiden eroihin ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden perusteella. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on nähty alueellisesti uusia kasvukeskittymiä osaavan väestön muuttoliikkeen seurauksena.

    Honkatukia korostaa, että biotalouteen liittyvä politiikka voi myös ohjata uusien mahdollisuuksien äärelle. Hänen mukaansa biotaloustuotteiden taloudelliset vaikutukset ulottuvat tuotantopaikkojen lähelle, sillä tuotteita ei voida kuljettaa kovin kauas. Tämän vuoksi biotalouden vaikutukset perifeeristen alueiden kehitykselle voivat olla merkittäviä. Seminaarin kaikki esitykset löytyvät täältä.

    BEMINE-hankkeen yhtenä tavoitteena on käyttää tutkimustietoa konkreettisten työkalujen kehittämiseksi kohti kestävää ja eri sektorit yhdistävään kaupunkiseutujen suunnitteluun.Tämä työ käynnistettiin forumin co-creation -työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät kehittämään prototyyppejä kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluista. Kooste työpajoista on luettavissa täällä.

    Seuraava Urban Forum järjestetään syksyllä 2017. Tervetuloa!

    Continue Reading
  • MALPE – connecting people?

    21 marras 2016
    Iina Sankala
    876
    0

    BEMINE-hankkeella on vahva sidosryhmien verkosto, joka takaa ajantasaisen tiedonkulun tutkijoiden ja käytännön MALPE-työn välillä. MAL-verkosto toimii yhteyden rakentajana kaupunkiseuduille.

    Maankäyttöä (M), asumista (A), liikennettä (L) sekä palveluja (P) ja elinkeinoja (E) integroiva MALPE-työ on monitoimijaista ja monitoimintoista. Samalla, kun se tuntuu liittyvän kaikkeen, se ei tunnu kuuluvan kellekään.

    MALPE-kehittämisen ulottuvuuksien kattava ymmärtäminen on haastavaa jopa alan asiantuntijoille. Tällä yhdyskuntakehittämisen eri sektoreita yhteen kietovalla kehittämisotteella vaikutetaan kuitenkin kaupunkiympäristön toiminnallisuuteen ja siihen, millaisia elinympäristöjä ihmisille synnytetään. Kyse on esimerkiksi arjen liikkumisen sujuvuudesta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamisesta, kaupunkiympäristön viihtyisyydestä sekä palvelujen saavutettavuudesta yli kuntarajojen.

    Tarve elinvoimaa tukevalle ja resurssiviisasta yhdyskuntaa toteuttavalle MALPE-suunnittelulle on suuri. Tällä hetkellä on olemassa paljon erilaisia keinoja ja välineitä, joilla maankäytön suunnittelua, maapolitiikkaa ja asumista ohjataan ja toteutetaan, mutta niiden keskinäisessä koordinoinnissa on haasteita. Kysymys on myös uudenlaisen osallistavan johtamiskulttuurin löytämisestä ja hallintoyksiköiden rajat ylittävästä yhteistyöstä.

    Tutkimustieto tavoittaa päätöksenteon – ja toisin päin

    MALPE-kehittämisen kaltaisessa monitasoisessa ja sektorienvälisessä hallinnassa olevat polkuriippuvuudet, järjestelmätason epäselvyydet ja vuorovaikutuksen osittaisuus muodostavat ongelmien vyyhdin, joka tuottaa päänvaivaa niin päättäjille, suunnittelijoille kuin tutkijoillekin. BEMINE-hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että oikeat ihmiset saadaan yhteen ratkomaan näitä ongelmia ja että vuorovaikutuksessa syntyy yhteistä oppimista.

    Yhteistyö käytännön MALPE-toimijoiden kanssa edistää tutkijoiden ymmärrystä ongelmista ja samalla liittää heidät osaksi kehittämistyötä, jolla pyritään tulevaisuuteen luotaaviin mutta käytännöllisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin. Tätä kautta tutkimustieto jalostuu ja sen osumatarkkuus paranee, kun tulokset palvelevat paremmin tiedon käyttäjiä eli suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä MALPE-kehittämisen kentällä.

    MAL-verkosto toimii MALPE-toimijoiden yhteistyö- ja oppimisverkostona

    Yksi BEMINE-hankkeen partnereista on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto, MAL-verkosto, joka toimii näkemysten välittäjänä ja keskustelufoorumina käytännön MALPE-työn ja tutkimuksen välillä. Verkoston monipuolinen 16 kaupungin tai kaupunkiseudun jäsenistö, sidosryhmät ja ministeriön edustajilla täydennetty ohjausryhmä mahdollistavat sen, että tieto keskeisimmistä tiedontarpeista MALPE-suunnittelun saralla välittyy tutkijoiden korviin.

    MAL-verkosto toimii foorumina kaupunkien, seutujen, valtionhallinnon, kuntaliiton sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä. Toiminnan vaikuttavuus perustuu sen yhteiskunnalliseen ajankohtaisuuteen, toimintatasojen ja organisaatioiden väliseen vuoropuheluun sekä jäsenille suunnattuun vertaisoppimiseen. Uusinta tutkimustietoa jalkautetaan kaupunkiseuduille kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Tiedon ajantasaisuudesta huolehditaan kiinteällä yhteydellä akateemiseen tutkimusmaailmaan. Verkosto onkin ollut toimintansa aikana mukana useissa tutkimushankkeissa, viimeisimpänä maankäyttöä, asumista ja kestävää julkista taloutta tarkastellut JULMA-hanke (Puustinen ym. 2016).

    Vaikka MALPE ei kuulu yksin kellekään, se koskettaa kaikkia. Siksi BEMINE-hankkeessa haetaan malleja hyvälle vuorovaikutustyölle tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhdessä Demos Helsingin kanssa MAL-verkosto on siis yhteyksiä rakentamassa – connecting people.

     

    Continue Reading
  • Mitä vuorovaikutus tarkoittaa BEMINE-hankkeessa?

    29 elo 2016
    Johannes Mikkonen
    1159
    0

    BEMINE-hanke tutkii kaupungistumista Suomessa ja kehittää uusia työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun. Demos Helsinki vastaa vuorovaikutuksesta hankkeessa.

    Mitä vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä, hankkeen vuorovaikutusvastaava Johannes Mikkonen?

    Perinteisesti tutkijat ovat ensin tutkineet ja sen jälkeen levittäneet tietoa yhteiskuntaan eri sidosryhmille esimerkiksi raporteilla, seminaareilla ja tiedotteilla. BEMINE-hankkeessa tehdään toisin. Tiedonhyödyntäjät osallistuvat tutkimusprosessiin aktiivisesti koko sen ajan. Sitä kutsutaan yhteiskehittämiseksi.

    Kysymme esimerkiksi tämän viikon Redefine-seminaarissa yhteistyökumppaneiltamme, miten tutkimusasetelmaa pitää kehittää, jotta varmasti tuotamme heille hyödyllistä tietoa, joka helpottaa MALPE-toimijoiden yhteistyötä. MALPE-toimijoita ovat kunnissa maankäytöstä, asumisesta, liikkumisesta, palveluista ja elinkeinotoiminnasta vastaavat tahot. Nimettyinä yhteistyökumppaneina hankkeessa on mukana useiden ministeriöiden ja yliopistojen lisäksi maakuntaliittoja sekä kaupunkien toimijoita.

    Kollaboraattorien on tärkeä olla mukana hankkeessa alusta asti. Se, että he saavat vaikuttaa tutkimussuunnitelmaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, auttaa heitä sitoutumaan,  tuntemaan omistajuutta ja jalkauttamaan tutkimuksen tuloksia omassa työssään. Kompleksisessa maailmassa tieteen kyky tuottaa suoraan sovellettavaa neuvonantoa päätöksenteolle on haastava, mikä lisää vuorovaikutuksen tärkeyttä.

    Miten vuorovaikutusta toteutetaan käytännössä?

    Onnistuneen vuorovaikutuksen ydin on hyvin suunnitellut ja fasilitoidut vuorovaikutustilanteet, joissa tutkijat ja kollaboraattorit työskentelevät yhdessä. Demos Helsingin tehtävä on tukea tutkijoita muokkaamaan tutkimustieto sellaiseen muotoon ja suunnitella tilanteet niin, että kollaboraattoreiden on helppo ymmärtää sitä ja tuoda omasta työstä kumpuava näkökulma pöytään. Työtä voisi kuvata englanninkielisellä termillä sense making, tolkun teko vapaasti suomennettuna.

    Olemme Demos Helsingissä kehittäneet menetelmiä, joilla kaikki osallistujat saadaan kontribuoimaan yhteiskehittämistilanteissa. Näin kaikki saavat tuotua oman näkökulmansa esille. Ei vain äänekkäät ja titteliltään korkea-arvoiset.

    Onnistuneessa vuorovaikutustilanteessa osallistujilla on jaettu tavoite, mitä työstetään ja miten tuotettua tietoa käytetään tulevaisuudessa. On tärkeää, että vuorovaikutustilanteet dokumentoidaan hyvin ja syntynyt tieto jalostetaan tutkijoiden eteenpäin työstettäväksi.

    Keiden kaikkien välillä vuorovaikutusta hankkeessa tapahtuu?

    Vuorovaikutusta tapahtuu hankkeessa neljällä eri tasolla.

    1. Osahankkeiden sisällä tutkijat vuorovaikuttavat verkostojensa kanssa pitkin matkaa eri yhteyksissä.
    2. BEMINE konsortio on iso, joten myös sen sisällä tiedon pitää liikkua sujuvasti. Jaamme tietoa tietoa keskenämme ja teemme siitä erilaisia kokoelmia ja synteesejä pitkin matkaa.
    3. Vuorovaikutamme konsortiona läpi työpajoissa, seminaareissa ja kahdenvälisissä tapaamisissa eri tasojen päätöksentekijöiden, ministeriöiden ja kaupunkien virkakunnan kanssa.
    4. STN-hankkeiden idea on tuottaa yhteiskunnallisesti relevanttia ja vaikuttavaa tutkimusta, joten toki yksi vuorovaikutuksen taso on koko suomalainen yhteiskunta.

    Suomen Akatemian tutkimusta rahoitetaan yhteisistä varoistamme. Jotta ihmiset arvostavat tutkimusta tulevaisuudessa, sen arvon pitää välittyä heille. Siihen tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta akateemisen yhteisön ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Sen varmistus on Demos Helsingin tehtävä BEMINE-hankkeessa.

    Continue Reading