Yhteistyö

  • Kaupungistumisen ”how to?”

    24 marras 2017
    Iina Sankala
    123
    0

    Ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, kaupunkiseutujen kasvu, liikkumisen murros ja digitalisaatio; muun muassa näiden voimien vaikutuksesta nykyinen suunnittelujärjestelmä on muutoksen tarpeessa. Kaupungistumisen tulevaisuutta koskeviin teemoihin tartuttiin BEMINE- ja URMI-hankkeiden yhteisseminaarissa 1.-2.11.2017.

    Kaksipäiväisessä tapahtumassa kaupungistumista tarkasteltiin muun muassa yhdyskuntarakenteen nykykehityksen ja tulevaisuuden epävarmuuksien hallinnan kautta. Samalla keskusteltiin siitä, millaisia muutoksia päätöksentekoon ja lainsäädäntöön tulee tehdä, jotta kaupunkiseutujen kehitys olisi kestävää. Keskeinen suunnittelujärjestelmän tulevaisuutta määrittävä tekijä on ympäristöministeriössä valmisteilla oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus. Ympäristöneuvos Antti Irjala rakennetun ympäristön osastolta kuvasi esityksessään uudistuksen suuntaviivoja. 

    On syytä selvittää, kuinka eri aluetasojen – tulevien maakuntien, kuntien sekä näiden väliin jäävien kaupunkiseutujen – välillä suunnittelua tulisi järjestää. Pohdinnassa on muun muassa kaavajärjestelmän uudistaminen kaksitasoiseksi: strategiseen kaupunkiseudulliseen suunnitelmaan sekä kuntakohtaisiin yleiskaavoihin. Kaavoituksen digitalisointi puolestaan mahdollistaisi kuntakaavan joustavan tarkastelun eri mittakaavoissa ja tarkkuustasoilla. Kaupunkiseutujen suunnittelun kehittämisellä pyritään paikkaamaan nykyisen suunnittelujärjestelmän puutteita seudullisten kehittämis- ja suunnittelutarpeiden tunnistamisessa. Samalla tuettaisiin kaupunkiseutujen tasolla tehtävää, nykyistä strategisempaa suunnittelua.  

    Työpajoissa tunnistettuja uudistustarpeita 

    BEMINE-työpajoissa tuotettiin yhteiskehittelyn keinoin näkemyksiä ja pohdittiin suosituksia maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tueksi strategiseen kaupunkiseutusuunnitteluun ja sitä tukevaan MALPE-työhön (maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinokysymysten yhteensovittaminen) liittyen.  

    Työryhmissä nousi esiin paitsi strategisemman suunnitteluotteen tarve, myös kysymykset suunnittelua tukevasta tietopohjasta. Työryhmissä pohdittiin keinoja ja välineitä, joilla maankäyttöä koskeva päätöksenteko perustuisi ajantasaiseen tietoon sekä kehityksen suuntia kuvaaviin dynaamisiin malleihin.  

    Tämän lisäksi kaivattiin joustavampia ja vikkelämpiä toimintatapoja – sellaisia, joihin nykyinen kaavoitusjärjestelmä ei taivu. Kuitenkin jo strategisuuden määrittelyn vaikeus nousi monissa työryhmissä esiin. Yhtäältä nähtiin tarvetta strategisuuden ymmärtämiselle kaupunkiseutusuunnittelun kontekstissa, joskin kartettiin liian tiukkoja rajanvetoja ja strategisuuden käsitteen umpeenmäärittelyä:  

    ”Strategisuus sisältää seuraavia tekijöitä: prosessi on tärkeä (vaiheistus, joustavuus, sitoutuminen), samoin vuorovaikutteisuus ja kiteytys.”  

    Strategisuus tarkoittaa kaavoituksessakin sitä ettei eksytä sivuasioihin vain siksi, että saadaan kartta täyteen. Kaikkea ei voi ohjata lainsäädännöllä, tarvitaan kaavaa nopeampia välineitä ohjata toimintoja, tarvitaan keppiä ja porkkanaa, kokeiluja ja joustavuutta. 

    Kaupunkiseuduilla tehtävän eri sektorit ylittävän MALPE-työn edelleen kehittämiseksi toivottiin läpinäkyviä ja tapauskohtaisesti joustavia menettelytapoja: 

    Tarvitaan strateginen teemayleiskaava tuottamaan joustavuutta oikeusvaikutteisuuden ja sisältövaatimusten strategiseen kohdentamiseen. Työvälineenä digitaalinen työtila. 

    ”Hallitaan yhteistyötä tavoitteiden ympärille muodostettavissa verkostoissa, jotka eivät muodostu määrämuotoisesti vaan sopimuspohjaisesti. Verkostolla on yhteinen etu.”  

    Ryhmissä esitettiin myös siirtymistä alueperustaisesta asialähtöiseen tapaan hahmottaa suunnittelun kysymyksiä ja suunnitteluprosessin muokkaamista demokraattisemmaksi hyödyntämällä sekä vakiintuneita että uusia suoran kansalaisvaikuttamisen foorumeita.  Työryhmät näkivät MALPE-prosessin läpinäkyvyyden lisäämiskeinoina muun muassa luottamushenkilöiden roolin vahvistamisen ja seudullisten tietokäytäntöjen kehittämisen. Myös kansalaiset olisi voitava ottaa vahvemmin mukaan tuottamaan ja tulkitsemaan tietoa. 

    Ajankohtaisen mahdollisuuden osallistua tiedontuotantoon tarjoaa ympäristöministeriön verkkoaivoriihi, johon kaivataan näkemyksiä alueidenkäytön suunnittelun suuntaviivojen uudistamisesta. Aivoriihi on avoinna vielä muutaman päivän (29.11.2017 saakka). Käythän kantamassa kortesi kekoon! 

    Iina Sankala, Outi Suppanen & Ilari Karppi

    Continue Reading
  • Urban Forum II – Kysymyksiä ja vastauksia kaupunkiseutujen tulevaisuudesta

    12 huhti 2017
    Emmi Venäläinen
    841
    0

    4,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupunkiseuduilla eli joko keskuskaupungeissa tai niiden läheisessä vaikutuspiirissä. Tämä näkyy muun muassa palveluelinkeinojen roolin kasvussa sekä alueellisissa eroissa ihmisten osaamisissa ja kyvykkyyksissä. BEMINE-tutkimushankkeen toinen, maaliskuun lopussa pidetty, Urban Forum kokosi kaupunkien suunnittelijat ja  asiantuntijat yhteen pohtimaan, mitä erilaiset urbanisaation trendit tarkoittavat kaupunkiseutujen kehittämisen näkökulmasta.

    Tilaisuudessa keskusteltiin, millaista tukea evidenssipohjainen tieto ja yhteiskehittäminen voivat tarjota kaupunkisuunnitteluun ja päätöksentekoon. Mihin suuntaan seudullinen yhdyskuntarakenne kehittyy? Miten muuttoliike muovaa kaupunkiseutuja? Seuraavatko työpaikat luovia ja osaavia ihmisiä kaupunkiseuduilla? Kuinka oikeanlaista empatiaa voidaan lisätä päätöksenteossa?

    Professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi forumissa kaupungistumisen tämänhetkisestä kehityksestä. Tällä hetkellä peräti 4,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupunkiseuduilla eli joko keskuskaupungeissa tai niiden läheisessä vaikutuspiirissä.

    Kaupungistuminen on syönyt niin kutsuttujen reuna-alueiden kasvua voimakkaasti 1970-luvulta asti. Tervon mukaan palveluiden rooli on tärkeä kaupunkiympäristöissä. Niiden ihmiset muuttavat palveluiden perässä. Samalla Tervo totesi, että myös työpaikat seuraavat jossain määrin väestön liikettä. Korkeasti koulutetut vetävät alueelle myös työpaikkoja ja palveluita.

    VTT:n johtava asiantuntija Juha Honkatukia avasi puheenvuorossaan urbanisaation taloudellisia trendejä. Honkatukian mukaan on syytä muistaa, että suunnittelu ja aluetalouden tapahtumat kulkevat käsi kädessä. Honkatukia nostaa väestön liikkumisen yhdeksi tärkeimmistä trendeistä. Liikkuminen johtaa eri alueiden eroihin ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden perusteella. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on nähty alueellisesti uusia kasvukeskittymiä osaavan väestön muuttoliikkeen seurauksena.

    Honkatukia korostaa, että biotalouteen liittyvä politiikka voi myös ohjata uusien mahdollisuuksien äärelle. Hänen mukaansa biotaloustuotteiden taloudelliset vaikutukset ulottuvat tuotantopaikkojen lähelle, sillä tuotteita ei voida kuljettaa kovin kauas. Tämän vuoksi biotalouden vaikutukset perifeeristen alueiden kehitykselle voivat olla merkittäviä. Seminaarin kaikki esitykset löytyvät täältä.

    BEMINE-hankkeen yhtenä tavoitteena on käyttää tutkimustietoa konkreettisten työkalujen kehittämiseksi kohti kestävää ja eri sektorit yhdistävään kaupunkiseutujen suunnitteluun.Tämä työ käynnistettiin forumin co-creation -työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät kehittämään prototyyppejä kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluista. Kooste työpajoista on luettavissa täällä.

    Seuraava Urban Forum järjestetään syksyllä 2017. Tervetuloa!

    Continue Reading
  • MALPE – connecting people?

    21 marras 2016
    Iina Sankala
    1062
    0

    BEMINE-hankkeella on vahva sidosryhmien verkosto, joka takaa ajantasaisen tiedonkulun tutkijoiden ja käytännön MALPE-työn välillä. MAL-verkosto toimii yhteyden rakentajana kaupunkiseuduille.

    Maankäyttöä (M), asumista (A), liikennettä (L) sekä palveluja (P) ja elinkeinoja (E) integroiva MALPE-työ on monitoimijaista ja monitoimintoista. Samalla, kun se tuntuu liittyvän kaikkeen, se ei tunnu kuuluvan kellekään.

    MALPE-kehittämisen ulottuvuuksien kattava ymmärtäminen on haastavaa jopa alan asiantuntijoille. Tällä yhdyskuntakehittämisen eri sektoreita yhteen kietovalla kehittämisotteella vaikutetaan kuitenkin kaupunkiympäristön toiminnallisuuteen ja siihen, millaisia elinympäristöjä ihmisille synnytetään. Kyse on esimerkiksi arjen liikkumisen sujuvuudesta, kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamisesta, kaupunkiympäristön viihtyisyydestä sekä palvelujen saavutettavuudesta yli kuntarajojen.

    Tarve elinvoimaa tukevalle ja resurssiviisasta yhdyskuntaa toteuttavalle MALPE-suunnittelulle on suuri. Tällä hetkellä on olemassa paljon erilaisia keinoja ja välineitä, joilla maankäytön suunnittelua, maapolitiikkaa ja asumista ohjataan ja toteutetaan, mutta niiden keskinäisessä koordinoinnissa on haasteita. Kysymys on myös uudenlaisen osallistavan johtamiskulttuurin löytämisestä ja hallintoyksiköiden rajat ylittävästä yhteistyöstä.

    Tutkimustieto tavoittaa päätöksenteon – ja toisin päin

    MALPE-kehittämisen kaltaisessa monitasoisessa ja sektorienvälisessä hallinnassa olevat polkuriippuvuudet, järjestelmätason epäselvyydet ja vuorovaikutuksen osittaisuus muodostavat ongelmien vyyhdin, joka tuottaa päänvaivaa niin päättäjille, suunnittelijoille kuin tutkijoillekin. BEMINE-hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että oikeat ihmiset saadaan yhteen ratkomaan näitä ongelmia ja että vuorovaikutuksessa syntyy yhteistä oppimista.

    Yhteistyö käytännön MALPE-toimijoiden kanssa edistää tutkijoiden ymmärrystä ongelmista ja samalla liittää heidät osaksi kehittämistyötä, jolla pyritään tulevaisuuteen luotaaviin mutta käytännöllisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin. Tätä kautta tutkimustieto jalostuu ja sen osumatarkkuus paranee, kun tulokset palvelevat paremmin tiedon käyttäjiä eli suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä MALPE-kehittämisen kentällä.

    MAL-verkosto toimii MALPE-toimijoiden yhteistyö- ja oppimisverkostona

    Yksi BEMINE-hankkeen partnereista on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto, MAL-verkosto, joka toimii näkemysten välittäjänä ja keskustelufoorumina käytännön MALPE-työn ja tutkimuksen välillä. Verkoston monipuolinen 16 kaupungin tai kaupunkiseudun jäsenistö, sidosryhmät ja ministeriön edustajilla täydennetty ohjausryhmä mahdollistavat sen, että tieto keskeisimmistä tiedontarpeista MALPE-suunnittelun saralla välittyy tutkijoiden korviin.

    MAL-verkosto toimii foorumina kaupunkien, seutujen, valtionhallinnon, kuntaliiton sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä. Toiminnan vaikuttavuus perustuu sen yhteiskunnalliseen ajankohtaisuuteen, toimintatasojen ja organisaatioiden väliseen vuoropuheluun sekä jäsenille suunnattuun vertaisoppimiseen. Uusinta tutkimustietoa jalkautetaan kaupunkiseuduille kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Tiedon ajantasaisuudesta huolehditaan kiinteällä yhteydellä akateemiseen tutkimusmaailmaan. Verkosto onkin ollut toimintansa aikana mukana useissa tutkimushankkeissa, viimeisimpänä maankäyttöä, asumista ja kestävää julkista taloutta tarkastellut JULMA-hanke (Puustinen ym. 2016).

    Vaikka MALPE ei kuulu yksin kellekään, se koskettaa kaikkia. Siksi BEMINE-hankkeessa haetaan malleja hyvälle vuorovaikutustyölle tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhdessä Demos Helsingin kanssa MAL-verkosto on siis yhteyksiä rakentamassa – connecting people.

     

    Continue Reading
  • Mitä vuorovaikutus tarkoittaa BEMINE-hankkeessa?

    29 elo 2016
    Johannes Mikkonen
    1471
    0

    BEMINE-hanke tutkii kaupungistumista Suomessa ja kehittää uusia työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun. Demos Helsinki vastaa vuorovaikutuksesta hankkeessa.

    Mitä vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä, hankkeen vuorovaikutusvastaava Johannes Mikkonen?

    Perinteisesti tutkijat ovat ensin tutkineet ja sen jälkeen levittäneet tietoa yhteiskuntaan eri sidosryhmille esimerkiksi raporteilla, seminaareilla ja tiedotteilla. BEMINE-hankkeessa tehdään toisin. Tiedonhyödyntäjät osallistuvat tutkimusprosessiin aktiivisesti koko sen ajan. Sitä kutsutaan yhteiskehittämiseksi.

    Kysymme esimerkiksi tämän viikon Redefine-seminaarissa yhteistyökumppaneiltamme, miten tutkimusasetelmaa pitää kehittää, jotta varmasti tuotamme heille hyödyllistä tietoa, joka helpottaa MALPE-toimijoiden yhteistyötä. MALPE-toimijoita ovat kunnissa maankäytöstä, asumisesta, liikkumisesta, palveluista ja elinkeinotoiminnasta vastaavat tahot. Nimettyinä yhteistyökumppaneina hankkeessa on mukana useiden ministeriöiden ja yliopistojen lisäksi maakuntaliittoja sekä kaupunkien toimijoita.

    Kollaboraattorien on tärkeä olla mukana hankkeessa alusta asti. Se, että he saavat vaikuttaa tutkimussuunnitelmaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, auttaa heitä sitoutumaan,  tuntemaan omistajuutta ja jalkauttamaan tutkimuksen tuloksia omassa työssään. Kompleksisessa maailmassa tieteen kyky tuottaa suoraan sovellettavaa neuvonantoa päätöksenteolle on haastava, mikä lisää vuorovaikutuksen tärkeyttä.

    Miten vuorovaikutusta toteutetaan käytännössä?

    Onnistuneen vuorovaikutuksen ydin on hyvin suunnitellut ja fasilitoidut vuorovaikutustilanteet, joissa tutkijat ja kollaboraattorit työskentelevät yhdessä. Demos Helsingin tehtävä on tukea tutkijoita muokkaamaan tutkimustieto sellaiseen muotoon ja suunnitella tilanteet niin, että kollaboraattoreiden on helppo ymmärtää sitä ja tuoda omasta työstä kumpuava näkökulma pöytään. Työtä voisi kuvata englanninkielisellä termillä sense making, tolkun teko vapaasti suomennettuna.

    Olemme Demos Helsingissä kehittäneet menetelmiä, joilla kaikki osallistujat saadaan kontribuoimaan yhteiskehittämistilanteissa. Näin kaikki saavat tuotua oman näkökulmansa esille. Ei vain äänekkäät ja titteliltään korkea-arvoiset.

    Onnistuneessa vuorovaikutustilanteessa osallistujilla on jaettu tavoite, mitä työstetään ja miten tuotettua tietoa käytetään tulevaisuudessa. On tärkeää, että vuorovaikutustilanteet dokumentoidaan hyvin ja syntynyt tieto jalostetaan tutkijoiden eteenpäin työstettäväksi.

    Keiden kaikkien välillä vuorovaikutusta hankkeessa tapahtuu?

    Vuorovaikutusta tapahtuu hankkeessa neljällä eri tasolla.

    1. Osahankkeiden sisällä tutkijat vuorovaikuttavat verkostojensa kanssa pitkin matkaa eri yhteyksissä.
    2. BEMINE konsortio on iso, joten myös sen sisällä tiedon pitää liikkua sujuvasti. Jaamme tietoa tietoa keskenämme ja teemme siitä erilaisia kokoelmia ja synteesejä pitkin matkaa.
    3. Vuorovaikutamme konsortiona läpi työpajoissa, seminaareissa ja kahdenvälisissä tapaamisissa eri tasojen päätöksentekijöiden, ministeriöiden ja kaupunkien virkakunnan kanssa.
    4. STN-hankkeiden idea on tuottaa yhteiskunnallisesti relevanttia ja vaikuttavaa tutkimusta, joten toki yksi vuorovaikutuksen taso on koko suomalainen yhteiskunta.

    Suomen Akatemian tutkimusta rahoitetaan yhteisistä varoistamme. Jotta ihmiset arvostavat tutkimusta tulevaisuudessa, sen arvon pitää välittyä heille. Siihen tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta akateemisen yhteisön ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Sen varmistus on Demos Helsingin tehtävä BEMINE-hankkeessa.

    Continue Reading