Kaupunkiseudut kartalle! Yhteiskehittämisfoorumi 13.03.2018

5 maalis 2018
Heli Suuronen
2843
0

Kaupunkiseudut kartalle: MALPE-työn kehittäminen hallinto- ja lakiuudistusten ohjenuorana BEMINE-hankkeen yhteiskehittämisfoorumi 13.3.18 Helsingin Kalasatamassa

Miten seudullinen MALPE-politiikka muotoutuu ja kenen ääni seudullisessa MALPE-työssä kuuluu? Entä millaiselta MALPE-työn ideaalimalli näyttää kansainvälisessä perspektiivissä? 

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston kaupungistumisen tutkimushanke BEMINE (Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning) järjestivät yhteiskehittämis- ja vuorovaikutusfoorumin Bemine-tutkimuksen sidosryhmille ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoille sekä ammattilaisille  tiistaina 13.03.2018 klo 10:00-16:00 Helsingin Kalasataman Kellohallissa osoitteessa Työpajankatu 2, 00580 Helsinki. Foorumi oli jatkoa hankkeessa aikaisemmin pidetyille vuorovaikutustapahtumille Tieteiden talolla 31.8.2016, Helsingin Musiikkitalolla 30.3.2017 ja Kellohallilla 1.-2.11.2017.

Kaupunkiseudut kartalle: MALPE-työn kehittäminen hallinto- ja lakiuudistusten ohjenuorana -seminaarissa loimme katsauksen seutuyhteistyön kansainvälisiin malleihin ja vertasimme MALPE-työn ideaalimallia kansainvälisiin esimerkkeihin. Samalla hahmotimme MALPE-politiikan muotoutumista ja vuorovaikutusta eri toimijoiden perspektiivistä ja MALPE-työn kehittämistä osana ajankohtaisia hallinto- ja lakiuudistuksia.

Päivän jaossa olevat esitykset

Jarmo Vakkuri & Ilari Karppi, Tampereen yliopistoKestävää kaupunkikehitystä järkeistämässä – maakuntauudistus MALPE-työn mahdollisuutena?

Jouni Häkli & Kirsipauliina Kallio, Tampereen yliopisto: Kansalaiset kaupunkiseutujen kehittämisessä – alustavia tutkimustuloksia

Vesa Kanninen, Aalto yliopistoStrategisen sopimuksellisen seutuyhteistyön kansainvälisiä kokemuksia

Raine Mäntysalo, Aalto yliopisto: Seutujen strategisen kehittämisen uusi toimintamalli

Koosteet työpajoista

Kestävää kaupunkikehitystä järkeistämässä – maakuntauudistus MALPE-työn mahdollisuutena?

Työpajassa tarkasteltiin maakuntauudistusta hallinnollisena murroskohtana, joka antaa tilaisuuden muuttaa MALPE-työn käytäntöjä sekä siihen osallistuvien eri toimijoiden rooleja ja keskinäistä työnjakoa. Tarkoituksena oli herätellä osallistujia pohtimaan MALPE-työn kokonaisuutta eri näkökulmista tilanteessa, jossa maakuntauudistus toteutuu: millaiset uudistuksen piirteet palvelevat parhaiten MALPE-työn tavoitteita?

Mielenkiintoinen havainto oli, että myös mahdollisen maakuntauudistuksen myönteisiä piirteitä paikantamaan ohjeistettu ryhmä lähestyi tehtävänasettelua ensisijaisesti uhkaskenaarioiden kautta.

Kansalaiset kaupunkiseutujen kehittämisessä

SPARG-tutkimusryhmän tavoitteena oli lisätä MALPE-työtä tekevien asiantuntijoiden tietoisuutta kansalaisosallistumisen merkityksestä ja mahdollisuuksista kaupunkiseututasoisessa suunnittelussa. Samalla pyrittiin saamaan tutkimuksen tueksi käytännön toimijoiden näkemyksiä siitä, millainen voisi olla kaupunkiseututasolla suunnitteluun osallistuva kansalainen eli ”seutulainen”.

Työpajassa nousi erityisen mielenkiintoisesti esille huomio, että seututason strategisuus ja käsiteltävien asioiden yleinen luonne voi tarkoittaa sitä, että osallistuminen ei välttämättä edellytä erityistä maankäytön, asumisen tai liikenteen asiantuntemusta, vaan kaupunkiseututasoinen kansalaiskeskustelu voidaan kiinnittää esimerkiksi siihen, millaisten arvojen pohjalta suunnittelua tehdään. Aikaisemmin kerätyssä aineistossa kaupunkiseututasoisen suunnittelun abstraktius on nähty kansalaisia etäännyttävä ilmiönä: käsiteltävät asiat ovat niin laajoja, etteivät yksittäiset kansalaiset voi niihin kiinnittyä.

Toinen tärkeä havainto on, että jo seudullisuudesta keskusteleminen edellyttää ponnistelua ja kykyä ajatella kaupunkielämän dynamiikkaa muista kuin kuntakartan lähtökohdista.

Miten järjestää palvelut monipaikkaisella ja monikulttuurisella seudulla?

Työpajan tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten työpajan osallistujat ymmärtävät monipaikkaisuuden ja monikulttuurisuuden ilmiöinä ja miten nämä ilmiöt näyttäytyvät konkreettisesti heidän työssään. Työpaja antoi selkeän kuvan siitä, että tutkijoiden täytyy panostaa käsitteiden avaamisen suunnittelukentällä toimivien keskuudessa, sillä työpajassa nousi ilmi, että ilmiöistä puuttuu edelleen käytännön tason ymmärrystä. Keskeiset tietotarpeet ilmenivät seuraavissa asioissa:

  • Monipaikkaisuus ymmärretään Suomessa pitkälti etätyön tekemisenä mökillä
  • Suunnittelussa puuttuu osaamista erilaisuuden/monikulttuurisuuden haltuun ottamisessa
  • Se tieto, jonka perusteella suunnitel.laan palveluita, ei välttämättä pidä paikkaansa (esim. liikennesuunnittelussa työpaikan sijainti ja ykkösasunnon sijainti eivät paljasta yksilöiden liikkumistarpeita)

Seutujen strategisen kehittämisen uusi toimintamalli

Työpajaosuudessa keskusteltiin esitellyn mallin hyvistä ja huonoista puolista. Malli kirvoitti kiivasta keskustelua ja sitä kehitetään eteenpäin palautteet huomioiden. Haasteina nähtiin mm. ryhmittymien muodostamisen johtaminen, jos strategiset ryhmittymät muodostuvat eri tasoille sekä epäselvät oikeusvaikutukset. Keskeisimpinä kehitysehdotuksina työpajasta nousi, että mallista tulisi tehdä joustava jotta se soveltuu erilaisille seuduille sekä se, ettei mallista tulisi maakuntalähtöinen vaan että se pohjautuisi oleellisille yliseudullisille, ylimaakunnallisille ja kv-tason verkostoille.

Lisätietoja:
Raine Mäntysalo: raine.mantysalo@aalto.fi
Vesa Kanninen: vesa.kanninen@aalto.fi
Johannes Mikkonen: johannes.mikkonen@demoshelsinki.fi
Kati-Jasmin Kosonen: kati-jasmin.kosonen@tampereenseutu.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *